Puheenvuorot

Puheenvuorojen jako sessioihin on alustava ja saattaa vielä muuttua, kun tapahtuman aikataulut vahvistuvat.

Yhden session pituus on 1,5-2h; 3-4 puheenvuoroa/sessio.

Viimeiset päivitykset kokoonpanoihin 16.9.

Tässä versiossa lyhyet kuvaukset – pidemmät kuvaukset julkaistaan käsiohjelmassa (tulossa lokakuussa).

Päivitetty 17.9.

Sessio 1: Ulos uuteen koulumaailmaan

(11) KOULUN MAHDOLLISUUDET TOIMIA EKOLOGISEN KESTÄVYYDEN EDISTÄJÄNÄ

Niina Mykrä
Tampereen yliopisto /LYKKY
Filosofian tohtoriopiskelija /Toiminnanjohtaja

Muutos kohti ekologista kestävyyttä koulussa
(12) UUDISTAVA OPPIMINEN – UUDISTAVA OPPILAITOS

Erkka Laininen
OKKA-säätiö
suunnittelupäällikkö

Kestävä tulevaisuus edellyttää vaihtoehdon löytämistä nykyiselle kasvuun ja kulutukseen perustuvalle edistyksen ihanteelle. Tarvitsemme oppimista, joka uudistaa maailmansuhdettamme ja oppilaitoksia, jotka muuttavat yhteiskuntaa.
(23) ULOS MAAILMAAN; OPPILASAKTIVISMI ILMASTOKASVATUKSEN MENETELMÄNÄ IHAN TAVALLISESSA YLÄKOULUSSA

Sanni Virtanen
Ruusuvuoren koulu
kuvataiteen lehtori, ympäristökasvattaja

Ilmastokriisi ravistelee koko maailmaa, myös koulua ja oppimista eikä tästä muuttumatta selvitä. Muutos voidaan nähdä myös positiivisena; ilmastokriisi kutsuu meitä pohtimaan uudestaan arvoja, koulun roolia ja oppimisen mielekkyyttä. Se on mahdollisuus lähteä rakentamaan parempaa koulua ja oppimista.
(15) YHTEISTYÖ, AIDOT OPPIMISYMPÄRISTÖT JA YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN HYVINVOINNIN RAKENTAJINA

Tero Lämsä
Humanistinen ammattikorkeakoulu
Lehtori / KM, LO

Puheenvuoro käsittelee yhteisöllistä ja kokemuksellista oppimista, autenttisia oppimisympäristöjä sekä koulun ja koulua ympäröivän yhteiskunnan, (nuorisoalan) järjestöjen ja luonnon hyödyntämistä oppimisympäristöinä.

Sessio 2: LUODE

(16) PAHOINVOINTIA LUONNOSTA?

Eemeli Hakoköngäs
Helsingin yliopisto/LUODE-hanke

Löytyykö luonnosta vastaus kaikkiin ongelmiin, vai voiko luonnon hyvinvointivaikutusten korostamisella olla myös varjopuolia? Puheenvuoro tarkastelee aihetta erityisesti ns. onnellisuusturismin näkökulmasta.
(41) OSUUKO SEIKKAILUKASVATUS MAALIIN?

Paavo Heinonen
Suomen Urheiluopisto Vierumäki
LUODE-hanke

Miten yläkoulut pystyvät vastaamaan laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien asettamiin tavoitteisiin?
(39) TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖT

Tuija Oikarinen
LUT-yliopisto/LUODE-hanke

Puheenvuorossa pohditaan, kuinka tulevaisuuden työelämätaitoja voi oppia eri pedagogiikkoja yhdistellen. Käsitellyt pedagogiikat ovat seikkailu-, taide-, ja yrittäjyyspedagogiikka. Puheenvuorossa esitellään Kirppu, pelillinen työväline, jonka antaa ideoita ohjaustyöhön tulevaisuuden työelämätaitojen kokemukselliseen oppimiseen.
(42) MERKITYKSELLISYYS TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄTAITONA

Suvi Jonna Martikainen
LUT Lahti / LUODE-hanke

Työn kokeminen aidosti merkitykselliseksi on tulevaisuuden työelämän avaintaitoja. Puheenvuorossa esitellään nuorten käsityksiä merkityksellisestä työstä sekä pohditaan merkityksellisen työn kokemuksen rakentumista tutkimukseen perustuen. Kuinka merkityksellisyyden kokemusta voisi ajatella työelämätaitona, jota voi harjoittaa ja opetella siinä missä muitakin taitoja?

Sessio 3: Ulos uusiin oppimisympäristöihin

(13) LAJITTELUTAITOJA JA YMPÄRISTÖKASVATUSTA – YHDELTÄ LUUKULTA

Kaisa Halme
Suomen Kiertovoima ry KIVO
viestinnän asiantuntija

Tieto lisää ymmärrystä ja motivaatiota jätteiden vähentämiseen sekä lajitteluun. Suomen Kiertovoima ry KIVOn 31 jäsenellä on tarjolla ympäristökasvatusta tarjolla eri ikäisille ja eri kohderyhmille maksutta kaikkialla Suomessa.
(14) SUKUPOLVET YHDISTÄVÄ TOIMINTA

Anne Siltavirta
KOTOKERO
Yrittäjä, luontoneuvoja, sairaanhoitaja

Puheenvuorossa kerrotaan siitä, miten Oulussa on lähdetty kokeilemaan yhteistyötä koulujen ja palvelukodin kanssa, millaisia toimintoja lapset ja vanhukset ovat yhdessä tehneet ja millaisia vaikutuksia yhteistyöllä on ollut. Luonnossa olemme yhtä arvokkaita. www.kotokero.fi
(20) YHTEISÖLLINEN KAUPUNKIVILJELMÄ KOKO KAUPUNGINOSAN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ

Annakaisa Partanen
Luokanopettaja & aineenopettaja (ET)

Itä-Helsingin Roihuvuoressa perustettiin alakoululle koulupuutarha osaksi kaupunginosan yhteisöviljelmää. Puheenvuorossa esitellään, miten projekti polkaistiin käyntiin kodin, koulun ja kaupunginosan yhteistyönä keväällä 2017, miten puutarhatoiminta on muovautunut vuosien varrella, minkälaisia oppimisen ja paikallisen yhteistyön mahdollisuuksia puutarha kävijöilleen tarjoaa ja miten Roihuvuoren mallia voidaan soveltaa muualla.
(15) YHTEISTYÖ, AIDOT OPPIMISYMPÄRISTÖT JA YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN HYVINVOINNIN RAKENTAJINA

Tero Lämsä
Humanistinen ammattikorkeakoulu
Lehtori / KM, LO

Puheenvuoro käsittelee yhteisöllistä ja kokemuksellista oppimista, autenttisia oppimisympäristöjä sekä koulun ja koulua ympäröivän yhteiskunnan, (nuorisoalan) järjestöjen ja luonnon hyödyntämistä oppimisympäristöinä.

Sessio 4: Hyvinvointia luonnossa seikkaillen

(24) HELMIÄ VIDEOLLA – KOKEMUKSIA TYTTÖ OLET HELMI! -TOIMINNASTA

Niina Hakala
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö
Hankepäällikkö, Psykologi, PsM

Kun teini-ikäisen tytön mieli särkyy, on toimiva suhde äitiin on tärkeää. Tyttö olet helmi! -toiminnassa tytön ja äidin suhdetta vahvistetaan yhdistämällä toiminnalliset menetelmät videoreflektiiviseen menetelmään.
(25) PSYKOTERAPIA YHDESSÄ SEIKKAILLEN

Miia Riihimäki ja Kaisa Pietilä
Outward Bound Finland

Puheenvuoro pohjautuu keväällä 2019 tehtyyn pilottihankkeeseen, jossa kehitettiin ja tutkittiin seikkailuterapiaa. Toteutuksen tavoitteena oli sosiaalisten pelkojen hoito. Seikkailuterapiassa yhdistettiin seikkailukasvatuksen ja kognitiivisen psykoterapian menetelmiä viiden päivän vaelluksen aikana.
(26) MYÖTÄTUULTA OMAN ELÄMÄN MUUTOKSEEN – CASE MERIHEIMO – NUORTEN OMA VÄYLÄ! -HANKE

Heini Kaasalainen
Y-säätiö, Projektipäällikkö

Tarina siitä, kuinka merestä, ahtaista tiloista, muuttuvista olosuhteista ja vieraista ihmisistä rakennetaan unohtumattomia kokemuksia, oma heimo ja alusta oman elämän muutokselle. Monelle Meriheimo-purjehdus on käänteentekevä kokemus tai uuden alku. Puheenvuorossa avataan sitä, kuinka tämä kokemus rakentuu ja mitkä elementit sail training -menetelmässä edesauttavat kokemuksen syntymistä.
(40) MIKSI KOKEMUKSET OVAT NIIN MERKITYKSELLISIÄ?

Arto Tiihonen
Outward Bound Finland ry Kokemusvalmentaja, FT, LitL

Kokemuksellisen oppimisen menetelmin pyritään osallistujien vahvistamiseen ja ohjaajien toimintatapojen muutokseen.

Sessio 5: OUTdoorlearnig!

(27) OUTDOOR LEARNING IN FINNISH AND TURKISH CONTEXT

Gaye Amus
Learning In Nature Ltd
Ympäristökasvattaja

A country with 4 seasons, temperature that goes down to -40 degrees, where people do ice-fishing and children go to forests. This is…Turkey. Welcoming you to the journey of inspirations Finland gave on outdoor learning &hope for change.
(28) REFLECT – RETHINK AND REFORM

Anders Szcepanski
Spetsa Company at University Holding, Center for Outdoor Education, Ph. Lic, as prof Outdoor Education at Linköping University

Go out teach and learn on scientific basis and proven experience, what is the change – similarities and differences if we compare outdoor education with the traditional classroom context in teaching and learning.
(29) OMGIVNINGSLÄRA UTOMHUS- HUR TÄNKER KLASSLÄRARE?

Ann-Catherine Henriksson
Åbo Akademi, KT

Muutos ilmenee parhaimmassa tapauksessa opettajan ajattelutavassa. Sen sijaan että opettaja eniten miettii sitä mitä siellä ulkona tehdään opettajan tulisi enemmän miettiä sitä miksi siellä ulkona ollaan ja mitä lapset sen ulkona olemisen myötä oppivat.

Sessio 6: Ulos metsään!

(30) ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET METSIEN TERVEYTEEN JA RIISTAKANTOIHIN – KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ JA TUTKIMUSTA

Markus Melin
Luonnonvarakeskus, Tutkijatohtori

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat voimakkaita pohjoisissa metsissä. Vanhat lajit kokevat muutoksia ja uusia on oven takana. Mm. tutkimustuloksia riistalajien ja metsätuhojen osalta.
(31) ILMASTOVIISAS METSÄTALOUS

Piritta Marttila
Metsähallitus
oppimisinnoittaja

Mitä ovat Ilmastoviisas Metsätalous -hankkeen tarjoamat keinot valtion metsien hoidon kehittämiseksi ilmastonmuutosta ehkäisevään suuntaan?
(32) NUORTEN METSÄSUHDE JA VASTUULLINEN KULUTTAJUUS SEKÄ ERI TAHOJEN ROOLI NÄIDEN VAHVISTAMISESSA – TUOREITA TUTKIMUSTULOKSIA YHTEISKUNNALLISEEN VAIKUTTAMISEEN

Katja Lähtinen
Luonnonvarakeskus
Tutkimusprofessori, MMT, dos.

Puheenvuorossa esitellään uutta tutkimustietoa siitä, millainen on Suomessa asuvien nuorten metsäsuhde ja mitkä seikat vaikuttavat sen kehittymiseen. Lisäksi luodataan keinoja nuorten metsäsuhteen vahvistamiseen.

Sessio 7: Mitä tapahtuu veden valtakunnassa?

Freshabit LIFE -hanke

Ajankohtainen vesistöihin ja vesiensuojeluun sekä vesistöistä saatavaan hyvinvointiin liittyvä kolmen puheenvuoron sessio.

Sessio 8: Ulkona luonnossa

(18) LUONTOKOSKETUKSEN VAIKUTUS LASTEN JA NUORTEN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN

Riikka Puhakka
Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
Dosentti, FT, tutkijatohtori

Luennossa tarkastellaan, miten kosketus luontoon vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin. Yhteiskunnan kaupungistuessa immuunijärjestelmän vakavat häiriöt kuten allergiat, astma ja tyypin 1 diabetes ovat lisääntyneet nopeasti. Keskeinen syy tähän on hygieniatason nousu ja ympäristön biologisen monimuotoisuuden kaventuminen, mikä on vähentänyt immuunijärjestelmän luonnollista kehitystä edistävää altistusta mikrobeille.
(19) MULTAA JA MUKULOITA – RUUAN JA RAVINTEIDEN KIERTO VARHAISKASVATUKSEN OPETUKSESSA

Jenni Tuokko
Sateenkaari Koto ry
Ympäristösuunnittelija

Multaa ja Mukuloita-hankkeen toiminnoilla luodaan päiväkotien arkeen vahva kiertotalouden toimintamalli, tarttuen muun muassa teemoihin ruuan arvostus ja alkuperä, kierrätys ja ravinteiden kierto sekä hyönteisten merkitys ruuantuotannossa.
(34) KYY YMPÄRISTÖKASVATTAJAN NÄKÖKULMASTA

Toni Beckman

Kotimaisiin käärmeisiin syventävä perehdytys elävillä yksilöillä (kyy, rantakäärme, kangaskäärme), tietopaketti kyykäärmeestä sen perspektiivistä tarkastellen. Lisäksi perehdytys maastossa tapahtuvan myrkytyspureman ensiapuun.
(38) SUOMEN LUONNON PÄIVÄ

Joel Heino
Suomen luonnon päivä
projektipäällikkö
(22) KASVILAJINTUNNISTUS, BIODIVERSITEETTIKASVATUS JA ULKONAOPPIMINEN

Arja Kaasinen
Helsingin yliopisto
FT, Biologian didaktiikan yliopistonlehtori

Kasvilajintunnistustaidot ovat puhuttaneet ihmisiä vuosikymmenien aikana puoleen jos toiseenkin. Osa pitää lajintunnistusta turhana ja ahdistavana ja erityisesti kasvien keräämistä oppilaiden kiusaamisena. Lajintunnistuksella on kuitenkin tärkeä tehtävä luontosuhteen edistämisessä. On aika karistaa harteilta menneisyyden taakat ja tuoda uutta lajintunnistustaidot tälle vuosituhannelle.