Ohjelmakuvaukset / Program

1-4: Pääpuheenvuorot / Keynotes tulossa / coming soon
11-99: Puheenvuorot / Lectures (15-20 min)
100-199: Lyhyet työpajat / Short workshops (1,5h)
200-230: Pitkät työpajat / Long workshops (3h)
300-320: Pyöreät pöydät / Round Tables (1,5h)
400-420: Muu ohjelma / Others

(1) Theme: Outdoorlearning
Speakers: Sean Blenkinsop (CA), Arja Kaasinen, Kai Lehtonen
(2) Teema: Ilmastokasvatus
Puhujat Essi Aarnio-Linnanvuori, Ilkka Ratinen, Sakari Tolppanen (Ilmastokasvatus
(3) Teema: Tulevaisuus
Puhuja: Nina Pulkkis
(4) Teema: Toivo
Puhuja: Panu Pihkala
(11) KOULUN MAHDOLLISUUDET TOIMIA EKOLOGISEN KESTÄVYYDEN EDISTÄJÄNÄ

Niina Mykrä
Tampereen yliopisto /LYKKY
Filosofian tohtoriopiskelija /Toiminnanjohtaja

Koulun muutoksen mahdollisuudet esityksen keskeinen sisältö.
(12) UUDISTAVA OPPIMINEN – UUDISTAVA OPPILAITOS

Erkka Laininen
OKKA-säätiö
suunnittelupäällikkö

Muutos kestävän tulevaisuuden yhteiskuntaan edellyttää uudenlaista edistystä, joka perustuu ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja luonnonvarojen ehtymisen pysäyttämiseen. Samalla tarvitsemme uusia tapoja hyvinvoinnin tuottamiseen irrallaan talouskasvun vaatimuksesta. Yhteiskunnan uudistumisen tulisi tapahtua demokraattisesti, oikeudenmukaisesti ja kaikkia kansalaisia osallistaen. Kansainväliset ja kansalliset politiikkatoimet ovat keskeisiä muutoksessa, mutta uudet ratkaisut ja toimintatavat syntyvät paikallisella tasolla. Elinikäinen ja uudistava oppiminen näyttäytyvät keskeisinä muutoksen mahdollistajina. Tarvitsemme oppimista, joka uudistaa maailmansuhdettamme ja käsitystämme ihmisyydestä ja tavoittelemisen arvoisesta elämästä. Varhaiskasvatussuunnitelman sekä peruskoulujen ja lukioiden opetussuunnitelmien perusteisiin nostettu ekososiaalinen sivistys tarjoaa mahdollisuuden tämänkaltaisen oppimisen synnyttämiseen. Kouluilla ja oppilaitoksilla on keskeinen rooli kestävän tulevaisuuden rakentajina. Muutoksentekijöiksi niistä ei kuitenkaan ole, elleivät ne murtaudu vallitsevan kulttuurimme ja yhteiskunnan lyhytnäköisten tuottavuutta, kasvua ja kansallista kilpailukykyä tavoittelevien odotusten kahleista. Tämä voi onnistua vain siten, että oppilaitos uudistuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Oppilaitos voi olla muutoksen edelläkävijä, jos se löytää itselleen kumppaneita, joiden kanssa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia voi visioida ja tehdä niitä yhdessä todeksi.
(13) LAJITTELUTAITOJA JA YMPÄRISTÖKASVATUSTA – YHDELTÄ LUUKULTA

Kaisa Halme
Suomen Kiertovoima ry KIVO
viestinnän asiantuntija

Jokaista suomalaista kohti syntyy yhdyskuntajätteitä yli 500 kiloa vuodessa. Miten voisimme elää niin, että jätemäärä laskisi kaikilla elämisen ja olemisen osa-alueilla? Jätteiden lajittelu on kansalaistaito, jota ei valitettavasti kaikki ole vielä omaksuneet. Mikään ei tee lajittelua tehokkaammin kuin ihminen. Syntypaikkalajiteltu materiaali on helpommin kierrätettävää, kuin sekalaisesta eri materiaalien yhteiskuormasta myöhemmin lajitellut materiaalit eivät enää ole niin puhtaita. Lajittelussa ja kierrätyspalveluiden saatavuudessa on pieniä alueellisia eroja. Erot johtuvat jätteenkäsittelystä; sama jäte voidaan eri puolilla maata käsitellä eri tavalla ja käsittelyä varten lajitteluvaatimukset voivat poiketa. Myös lajitellun materiaalin kierrätyspalvelut vaihtelevat alueittain. Suomi on harvaanasuttu ja pitkien välimatkojen maa. Kaikkialta ei ole ilmaston ja talouden kannalta järkevää kerätä kaikkia jätemateriaaleja erikseen. Kuntien jätelaitokset ovatkin kehittäneet sekä jätehuoltopalveluja että jätteiden käsittelyä ja kuljetusta ympäristöystävällisemmiksi. Taustalla oleva tieto tuo ymmärrystä ja lisää motivaatiota jätemäärän vähentämiseen sekä jätteiden lajitteluun. Jäteneuvonta on kuntien jätelaitoksille laissa säädetty tehtävä. Jäteneuvontaa, johon liittyy kestävän kehityksen ympäristökasvatus, on kaikkialla maassa tarjolla asukkaille maksutta.
(14) SUKUPOLVET YHDISTÄVÄ LUONTOTOIMINTA

Anne Siltavirta
KOTOKERO
Yrittäjä, luontoneuvoja, sairaanhoitaja

Luento esittelee koulujen opetussuunnitelman sisällä tehtyä toimintaa, joka toteutettiin pienryhmissä naapurissa sijaitsevassa palvelukodeissa. Palvelukotien ja koulujen yhteistyö onnistui luonto- ja kulttuurihyvinvointi yrityksen avulla. Esimerkki kertomuksia vuoden 2017 ja 2018 projekteista.
(15) YHDESSÄ ULOS MAAILMAAN – HYVINVOINTIA YHTEISTYÖSTÄ JA AIDOISTA OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ

Tero Lämsä
Humanistinen ammattikorkeakoulu
Lehtori / KM, LO

Puheenvuorossa tarkastelen yhteisöllistä ja kokemuksellista oppimista sekä autenttisten oppimisympäristöjen ja koulua ympäröivän maailman monipuolista hyödyntämistä. Aidoilla oppimisympäristöillä viittaan luontoympäristön lisäksi koko lähiympäristöön, yhteisöön ja esimerkiksi lähialueen kulttuuriperintöön. Nostan esiin käytännön esimerkkinä Tikkalan koulun kanssa toteuttamamme ”Haluatko tutkimusmatkailijaksi?” – oppimisseikkailun, jonka pohjalta tarkastelen aidoissa ympäristöissä tapahtuvan oppimisen mahdollisuuksia koetun hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistajana.

Hyvinvointi on moniulotteinen käsite, jota voidaan lähestyä useasta eri näkökulmasta. Esimerkiksi THL:n tilastoissa hyvinvointia tarkastellan kuuden eri kategorian kautta: Toimintakyky, terveydentila, elintavat, koettu hyvinvointi ja osallisuus, elinolot ja hyvinvoinnin jakautuminen. Tämän puheenvuoron näkökulma on koetun hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen, johon aidoissa ympäristöissä tapahtuvalla oppisella ja seikkailukasvatuksen menetelmillä voidaan vaikuttaa esim. itsetunnon vahvistumisen, sosiaalisten taitojen kehittymisen sekä aktiivisen tekemisen, aloitteellisuuden sekä osallistumisen mahdollistamisen kautta. Luonto ja muut autenttiset ympäristöt tarjoavat tähän monipuolisia mahdollisuuksia.

Myös uusi opetussuunnitelma kannustaa vahvasti samaan suuntaan; koulun tulisi olla vuorovaikutusta tukeva oppiva yhteisö, joka rohkaisee kokeilemiseen, antaa tilaa toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja elämyksille. Kouluja myös kannustetaan tekemään yhteistyötä niin koulun sisällä kuin koulun ulkopuolisten toimijoidenkin kanssa. Toivon, että puheenvuoroni innostaa opettajia, kouluja, yhdistystoimijoita ja nuorisoalan ammattilaisia kehittelemään yhdessä uusia oppimisseikkailuja lähiluontoon ja –ympäristöön, lähtemään yhdessä ulos maailmaan!
(16) PAHOINVOINTIA LUONNOSTA?

Eemeli Hakoköngäs
Helsingin yliopisto/LUODE-hanke

Löytyykö luonnosta vastaus kaikkiin ongelmiin, vai voiko luonnon hyvinvointivaikutusten korostamisella olla myös varjopuolia? Puheenvuoro tarkastelee aihetta erityisesti ns. onnellisuusturismin näkökulmasta.
(18) LUONTOKOSKETUKSEN VAIKUTUS LASTEN JA NUORTEN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN

Riikka Puhakka
Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
Dosentti, FT, tutkijatohtori


Luennossa tarkastellaan, miten kosketus luontoon vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin. Yhteiskunnan kaupungistuessa immuunijärjestelmän vakavat häiriöt kuten allergiat, astma ja tyypin 1 diabetes ovat lisääntyneet nopeasti. Keskeinen syy tähän on hygieniatason nousu ja ympäristön biologisen monimuotoisuuden kaventuminen, mikä on vähentänyt immuunijärjestelmän luonnollista kehitystä edistävää altistusta mikrobeille. Luontokosketuksen väheneminen vaikuttaa erityisesti lapsiin, joiden immuunijärjestelmä on kehittymässä. Luontokosketuksella on tärkeä merkitys myös hyvinvoinnille, sillä luonto esimerkiksi kohentaa mielialaa, elvyttää stressistä sekä parantaa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta.
(19) MULTAA JA MUKULOITA – RUUAN JA RAVINTEIDEN KIERTO VARHAISKASVATUKSEN OPETUKSESSA

Jenni Tuokko
Sateenkaari Koto ry
Ympäristösuunnittelija

Multaa ja Mukuloita-hankkeen toiminnoilla luodaan päiväkotien arkeen vahva kiertotalouden toimintamalli, tarttuen muun muassa teemoihin ruuan arvostus ja alkuperä, kierrätys ja ravinteiden kierto sekä hyönteisten merkitys ruuantuotannossa. Multaa ja Mukuloita hankkeella tartutaan konkreettisin toimin varhaiskasvatuksen suuntaamiseen kohti vahvempaa ekososiaalista sivistystä. Muutos lähtee lapsista!
(20) YHTEISÖLLINEN KAUPUNKIVILJELMÄ KOKO KAUPUNGINOSAN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ

Annakaisa Partanen
Luokanopettaja & aineenopettaja (ET)

Oppimisen paradigman muutos; ulos luokkahuoneesta ja ilmiöistä oppiminen, aktiivinen vuorovaikutus paikallisyhteisön kanssa, ruohonjuuritason ympäristötoiminta; kaupunkitilan haltuunotto. Itä-Helsingin Roihuvuoressa perustettiin alakoululle koulupuutarha osaksi kaupunginosan yhteisöviljelmää. Puheenvuorossa esitellään, miten projekti polkaistiin käyntiin kodin, koulun ja kaupunginosan yhteistyönä keväällä 2017, miten puutarhatoiminta on muovautunut vuosien varrella, minkälaisia oppimisen ja paikallisen yhteistyön mahdollisuuksia puutarha kävijöilleen tarjoaa ja miten Roihuvuoren mallia voidaan soveltaa muualla. Puhujana roihuvuorelainen kaupunginosa-aktivisti ja vanhempi, luokanopettaja ja ET:n aineopettaja, puutarhakasvattaja Annakaisa Partanen.
(21) GEOPARK-ALUEET YMPÄRISTÖKASVATUKSEN TOIMINTAKENTTÄNÄ

Lotta Palomäki
Salpausselkä Geopark / Lahden ammattikorkeakoulu
Ympäristökasvattaja

YK:n keke-tavoitteet vahvasti mukana geopark-konseptissa ja Salpausselkä Geoparkissa
(22) KASVILAJINTUNNISTUS, BIODIVERSITEETTIKASVATUS JA ULKONAOPPIMINEN

Arja Kaasinen
Helsingin yliopisto
FT, Biologian didaktiikan yliopistonlehtori

Kasvilajintunnistustaidot ovat puhuttaneet ihmisiä vuosikymmenien aikana puoleen jos toiseenkin. Osa pitää lajintunnistusta turhana ja ahdistavana ja erityisesti kasvien keräämistä oppilaiden kiusaamisena. Lajintunnistuksella on kuitenkin tärkeä tehtävä luontosuhteen edistämisessä. On aika karistaa harteilta menneisyyden taakat ja tuoda uutta lajintunnistustaidot tälle vuosituhannelle.
(23) ULOS MAAILMAAN; OPPILASAKTIVISMI ILMASTOKASVATUKSEN MENETELMÄNÄ IHAN TAVALLISESSA YLÄKOULUSSA

Sanni Virtanen
Ruusuvuoren koulu
kuvataiteen lehtori, ympäristökasvattaja

Ilmastokriisi ravistelee koko maailmaa, myös koulua ja oppimista eikä tästä muuttumatta selvitä. Muutos voidaan nähdä myös positiivisena; ilmastokriisi kutsuu meitä pohtimaan uudestaan arvoja, koulun roolia ja oppimisen mielekkyyttä. Se on mahdollisuus lähteä rakentamaan parempaa koulua ja oppimista.
(24) HELMIÄ VIDEOLLA – KOKEMUKSIA TYTTÖ OLET HELMI! -TOIMINNASTA

Niina Hakala
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö
Hankepäällikkö, Psykologi, PsM

Kerromme äiti-tytär -suhteen muutoksesta sekä tytön minäkuvan muutoksesta, johon on päästy yhdistämällä systemaattinen videoreflektiivisen menetelmän käyttö sekä toiminnalliset menetelmät toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi.
(25) PSYKOTERAPIA YHDESSÄ SEIKKAILLEN

Miia Riihimäki ja Kaisa Pietilä
Outward Bound Finland

Seikkailuterapia mahdollistaa muutoksen ihmisessä. Seikkailuterapia on vielä pieni kenttä Suomessa ja puheenvuoron myötä haluamme olla jakamassa tietoa, joka auttaa muutoksen tekemisessä suuremmassa mittakaavassa ja mahdollistaa seikkailuterapian käytön uudenlaisissa interventioissa. Puheenvuoro pohjautuu keväällä 2019 tehtyyn pilottihankkeeseen, jossa kehitettiin ja tutkittiin seikkailuterapiaa. Toteutuksen tavoitteena oli sosiaalisten pelkojen hoito. Seikkailuterapiassa yhdistettiin seikkailukasvatuksen ja kognitiivisen psykoterapian menetelmiä viiden päivän vaelluksen aikana.
(26) MYÖTÄTUULTA OMAN ELÄMÄN MUUTOKSEEN – CASE MERIHEIMO – NUORTEN OMA VÄYLÄ! -HANKE

Heini Kaasalainen
Y-säätiö, Projektipäällikkö

Tarina siitä, kuinka merestä, ahtaista tiloista, muuttuvista olosuhteista ja vieraista ihmisistä rakennetaan unohtumattomia kokemuksia, oma heimo ja alusta oman elämän muutokselle. Meriheimo-hankkeen kohderyhmän yhtenä rajaavana tekijänä on, että purjehduksille hakevat haluavat jonkinlaista muutosta elämäänsä. Monelle Meriheimo-purjehdus on käänteentekevä kokemus tai uuden alku. Puheenvuorossa avataan sitä, kuinka tämä kokemus rakentuu ja mitkä elementit sail training -menetelmässä edesauttavat kokemuksen syntymistä.
(27) OUTDOOR LEARNING IN FINNISH AND TURKISH CONTEXT

Gaye Amus
Learning In Nature Ltd
Ympäristökasvattaja

Children’s right to be outdoors- How Finland inspired Turkey. A country with 4 seasons, temperature that goes down to -40 degrees, where people do ice-fishing and children go to forests. This is…Turkey. Welcoming you to the journey of inspirations Finland gave on outdoor learning &hope for change. Muutos Turkin varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa kun lapset vihdoinkin menevät ulos luokasta.
(28) REFLECT – RETHINK AND REFORM

Anders Szcepanski
Spetsa Company at University Holding, Center for Outdoor Education, Ph. Lic, as prof Outdoor Education at Linköping University

Go out teach and learn on scientific basis and proven experience, what is the change – similarities and differences if we compare outdoor education with the traditional classroom context in teaching and learning. Outdoor education – A way to experience biodiversity and sustainability through pedagogical diversity in green, blue and white learning environments. What is in your Outdoor rucksack – what (the content related to the curriculum), where (the place), how (methods), when (time of the day, week, month or year) and why (evidence based). Experience from over 30 years’ work in teacher training education and In – Service – Education from Sweden, Scandinavia, Europe and Asia (Singapore, Japan, China and South Korea)”.
(29) OMGIVNINGSLÄRA UTOMHUS- HUR TÄNKER KLASSLÄRARE?

Ann-Catherine Henriksson
Åbo Akademi, KT

Muutos ilmenee parhaimmassa tapauksessa opettajan ajattelutavassa: Sen sijaan että opettaja eniten miettii sitä mitä siellä ulkona tehdään opettajan tulisi enemmän miettiä sitä miksi siellä ulkona ollaan ja mitä lapset sen ulkona olemisen myötä oppivat
(30) ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET METSIEN TERVEYTEEN JA RIISTAKANTOIHIN – KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ JA TUTKIMUSTA

Markus Melin
Luonnonvarakeskus, Tutkijatohtori

Ilmastonmuutoksen vaikutukset maamme metsiin ja eläimiin voivat tuntua etäisiltä jos ne esitetään muodossa “näin voi tapahtua 200 vuoden päästä”. Pitkät aikasarjamme näyttävät kuitenkin, että muutoksia on tapahtunut paljon viime vuosikymmeninä ja eri säämuuttujilla on ollut tässä suuri rooli. Tässä esityksessä käyn läpi muutamia käytännön esimerkkejä siitä kuinka eri eläinlajit ovat reagoineet esimerkiksi lumettomiin talviin. Kerron lisäksi esimerkkejä uusista lajeista mitä meille on saapunut lämpenemisen myötä sekä siitä kuinka nämä lajit voivat vaikuttaa metsiimme esimerkiksi metsätuhojen kautta. Lisäksi koulutusteemaan sopivasti aion esitellä myös lyhyesti tutkijan työtä läpikäytyjen esimerkkien kautta: kuinka tutkimusta käytännössä tehdään ja millaista osaamista se vaatii.
(31) ILMASTOVIISAS METSÄTALOUS

Piritta Marttila
Metsähallitus
oppimisinnoittaja

Mitä ovat Ilmastoviisas Metsätalous -hankkeen tarjoamat keinot valtion metsien hoidon kehittämiseksi ilmastonmuutosta ehkäisevään suuntaan?
(32) NUORTEN METSÄSUHDE JA VASTUULLINEN KULUTTAJUUS SEKÄ ERI TAHOJEN ROOLI NÄIDEN VAHVISTAMISESSA – TUOREITA TUTKIMUSTULOKSIA YHTEISKUNNALLISEEN VAIKUTTAMISEEN

Katja Lähtinen
Luonnonvarakeskus
Tutkimusprofessori, MMT, dos.

Puheenvuorossa esitellään uutta tutkimustietoa siitä, millainen on Suomessa asuvien nuorten metsäsuhde ja mitkä seikat vaikuttavat sen kehittymiseen. Lisäksi luodataan keinoja nuorten metsäsuhteen vahvistamiseen. Tutkimuksessamme selvitämme nuorten roolia muutoksen aikaansaamisessa kohti kestävämpää elämäntapaa, sekä heidän näkemyksiään mahdollisuuksistaan muuttuvassa maailmassa.
(33) MITÄ TAPAHTUU VEDEN VALTAKUNNASSA

Essi Aarnio-Linnanvuori
Freshabit LIFE -hanke

Ajankohtainen vesistöihin ja vesiensuojeluun sekä vesistöistä saatavaan hyvinvointiin liittyvä kolmen puheenvuoron sessio.
(34) KYY YMPÄRISTÖKASVATTAJAN NÄKÖKULMASTA

Toni Beckman

Kotimaisiin käärmeisiin syventävä perehdytys elävillä yksilöillä (kyy, rantakäärme, kangaskäärme), tietopaketti kyykäärmeestä sen perspektiivistä tarkastellen. Lisäksi perehdytys maastossa tapahtuvan myrkytyspureman ensiapuun.
(38) SUOMEN LUONNON PÄIVÄ

Joel Heino
Suomen luonnon päivä
projektipäällikkö


(39) TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖT

Tuija Oikarinen
LUT-yliopisto/LUODE-hanke

Puheenvuorossa pohditaan, kuinka tulevaisuuden työelämätaitoja voi oppia eri pedagogiikkoja yhdistellen. Käsitellyt pedagogiikat ovat seikkailu-, taide-, ja yrittäjyyspedagogiikka. Puheenvuorossa esitellään Kirppu, pelillinen työväline, jonka antaa ideoita ohjaustyöhön tulevaisuuden työelämätaitojen kokemukselliseen oppimiseen.
(40) MIKSI KOKEMUKSET OVAT NIIN MERKITYKSELLISIÄ?

Arto Tiihonen
Outward Bound Finland ry Kokemusvalmentaja, FT, LitL

Kokemuksellisen oppimisen menetelmin pyritään osallistujien vahvistamiseen ja ohjaajien toimintatapojen muutokseen.
(41) OSUUKO SEIKKAILUKASVATUS MAALIIN?

Paavo Heinonen
Suomen Urheiluopisto Vierumäki / LUODE-hanke

Miten yläkoulut pystyvät vastaamaan laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien asettamiin tavoitteisiin?
(42) MERKITYKSELLISYYS TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄTAITONA

Suvi Jonna Martikainen
LUT Lahti / LUODE-hanke

Työn kokeminen aidosti merkitykselliseksi on tulevaisuuden työelämän avaintaitoja. Puheenvuorossa esitellään nuorten käsityksiä merkityksellisestä työstä sekä pohditaan merkityksellisen työn kokemuksen rakentumista tutkimukseen perustuen. Kuinka merkityksellisyyden kokemusta voisi ajatella työelämätaitona, jota voi harjoittaa ja opetella siinä missä muitakin taitoja?
(101) APUVÄLINEET IHAN PIHALLA!

Päivi Hakkarainen
Joensuun seudun erilaiset oppijat ry.
Toiminnanjohtaja

Kuinka tehdä tekstiä metsässä siimeksessä ja lukea kirjoja luonnon lumoissa. Apuvälineet mahdollistavat monenlaisen oppimisen monissa eri ympäristöissä – esimerkiksi luonnon keskellä. Tule työpajaan tutustumaan erilaisiin oppimista tukeviin apuvälineisiin sekä löytämään oma tapasi oppia.
(102) BIODIVERSITET I SKOGEN GENOM SPEL OCH NATURUNDERSÖKNINGAR

Emilia Nordling
Natur och Miljö
Naturskollärare

Vi lär känna vanliga, men inte alltid välkända, skogsarter genom spel, sagor och naturundersökningar. Vi forskar i mossor, letar reda på småkryp och lär oss namnen på växter i fartfyllda lekar. Vi diskuterar kring hur var och en av oss kan påverka biodiversiteten i vår närskog och provar på att bygga en faunadepå. Det här är verkstaden där du själv kan förkovra dig i artkännedom och samtidigt få praktiska tips för hur du kan jobba med biodiversitet med dina elever ute i skogen.
(103) CLIMATE AGREEMENT OF SCHOOLS 2019-2025

Melina Meriläinen
ENO Schoolnet ry
Tapahtumakoordinaattori

– Climate Agreement of Schools-hankkeen esittelyä
– Esittelyä ja terveisiä vuosi sitten pidetystä Maailman koululaisten ilmastokokouksesta (hankkeen 1.vaiheen huipennus, 2. vaiheen käynnistys)
– Mitä hankkeelle kuuluu tällä hetkellä? Hankkeen toiminta havainnollistetaan toiminnallisesti esimerkiksi ratana, jossa työpajaan tuleva ottaa CAS-hankkeeseen ja ilmastokokoukseen osallistuvan oppilaan tai opettajan “roolin” ja etenee pisteeltä pisteelle, kuin olisi ollut mukana osallistumassa hankkeeseemme 2019 vuoden alusta.
(104) EKOSYSTEMTJÄNSTER – VAD ÄR DET?

Pia Bäckman
Naturskolan Uttern, Natur och Miljö
Naturskollärare

Vi lär oss om ekosystemtjänster så som fotosyntes, pollinering, nedbrytning och vattenrening. De viktiga processerna i naturen blir konkreta genom praktiska övningar, spel och naturundersökningar. Vi funderar även på hur vi människor är beroende av ekosystemtjänster i vår vardag och hittar kopplingar till de globala målen.
(105) ELÄMYKSELLINEN MUSEOKIERROS IKOLAN MUSEOALUEELLA

Marjaana Antikainen
Ikolan museo

Elämyksellinen museokierros Ikolan museon alueella. Museon alueelle suunnitellaan ja tehdään juonellinen kierros. Ryhmä tekee “aikamatkan” 1930-luvun elämään. Ryhmän täytyy ratkaista ja tehdä erilaisia tehtäviä päästäkseen jatkamaan kierrostaan seuraavaan kohteeseen museossa. Henkilökunta on pukeutunut ajalle tyypilliseen vaatetukseen ja on ohjeistamassa ryhmiä eri toimintapisteillä. Teemana voisi olla aarteen etsintä, jokin paikallinen aarre. Tehtävinä vanhan maatalon töitä; heinän seivästäminen seipäälle, veden kantaminen, vastan tekeminen, puitten kantaminen, vanhat painomitat, vanhojen tarvekalujen käyttötarkoitus yms. Ryhmän täytyy suorittaa tai selvittää tietty tehtävä ja saa tästä palkkioksi vaikkapa “vanhan” kolikon ja saa sitten siirtyä seuraavaan kohteeseen. Ruoka tai eväät teemaan sopien.
(106) ELÄMÄÄ PINNALLA JA PINNAN ALLA

Essi Aarnio-Linnanvuori
WWF
Ympäristökasvatuksen johtava asiantuntija

WWF tarjoaa kouluille kaksi maksutonta, rantaretkille tarkoitettua mobiilioppimateriaalia, Suuri rantaseikkailu alakoulujen ja Vesistömysteeri yläkoulujen käyttöön. Tässä työpajassa pääset kokeilemaan materiaaleja käytännössä ja saat muitakin vinkkejä monialaisen vesistöopetuksen toteuttamiseen.
(107) ENTÄS JOS? ELLER OM?

Charlotta Hagman
Ammattiopisto Livia
Lehtori (luonto- ja ympäristöala)

Työpajassa käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutusta luonnonmonimuotoisuuteen tarkastelemalla eläinten ja kasvien elinehtoja ja kykyä sopeutua muutokseen. Opetusmateriaalina on suunniteltu taulu luonnonympäristöstä. Pohjaekosysteemiin lisätään tarra/magneetti kiinnitteisiä tekijöitä ja luodaan erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutuksen ymmärtäminen.
(108) ERÄKURSSI YLÄKOULUUN JA LUKIOON

Seija Jussinniemi & Jannaliina Jussinniemi
Metsähallitus /eräpalvelut
Erikoissuunnittelija

Käydään läpi Eräkummien uusi yläkouluille ja lukiolle suunnatun eräkurssin sisältöä. Tutustutaan eräkasvatusmateriaalin avulla perinteisiin eränkäyntiharrastuksiin. Koska luonnossa liikkuminen ja eränkäynnin perinne ovat olleet olennainen osa suomalaista kulttuuria, niiden vaaliminen on tärkeää ja mielenkiintoista myös nykypäivänä. Työpajassa tutustutaan Eräkurssi-opetuskokonaisuuden avulla muun muassa retkeilyyn, lajintuntemukseen ja luonnon havainnointiin eränkäynnin näkökulmasta. Lisäksi esitellään eränkäyntikulttuuria ja päästään tutustumaan Eräkummitoimintaan. Pajassa järjestetään toimintaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja esitellään, miten eräkasvatusmateriaaleja voidaan hyödyntää uuden opetussuunnitelman mukaisesti osana oppiainerajat ylittävää opetusta. Työpajan osallistujat pääsevät eläytymään oppilaan rooliin ja tekemään tehtäviä oppaana toimivan Eräkummin ohjaamana. Lisäksi tietopankki: Opettaja eräkummiksi!
(110) JÄÄKAUDEN JÄLJILLÄ

Lotta Palomäki
Lahden kaupunki
Ympäristökasvattaja

Jääkauden jäljillä -työpajassa esitellään lyhyesti Salpausselkä Geopark sekä tehdään toiminnallisia tutkimuksia ja leikkejä, joiden avulla lapsille voi havainnollistaa jääkauden jälkiä sekä vaikutuksia nykypäivään.
Jääkausi jätti jälkeensä ainutlaatuisen ympäristön. Salpausselkien reunamuodostumat ovat Suomen tunnetuin ainutlaatuinen jääkauden muokkaama geologinen kokonaisuus. Näissä reunamuodostelmissa ja harjuissa sijaitsevat Suomessa tärkeimmät pohjaveden muodostuma-alueet. Jään vetäytyessä jälkeen jäi myös muun muassa syviä suppia sekä valtavia siirtolohkareita.
Työpajassa muun muassa rakennetaan suppa, ”taiotaan” siirtolohkareita sekä tutustutaan veden kiertokulkuun.
(111) KANSALAISHAVAINNOINTI YMPÄRISTÖKASVATUKSESSA

Malva Green
Luonto-Liitto Ympäristökasvatuspäällikkö

Kansalaishavainnointi (Citizen science) on nouseva trendi Suomessa ja maailmalla. Tutkijat saavat kansalaishavainnoinnin kautta käyttöönsä havaintoja lajien esiintymisestä ja ympäristön tilasta. Kansalaisille tarjoutuu mahdollisuus osallistua tieteellisen tutkimuksen tekoon, toimia ympäristön puolesta ja samalla viettää aikaa luonnossa sitä havainnoiden.
Miten kansalaishavainnointia voi hyödyntää osana opetusta ja ympäristökasvatusta? Luonto-Liitolla on kaksi kansalaishavainnointiin kannustavaa kampanjaa Kevätseuranta ja Talviseuranta, jotka molemmat sopivat hyvin ympäristökasvattajan työkalupakkiin. Työpajassa tutustutaan kansalaishavainnoinnin menetelmiin, sovelluksiin ja materiaaleihin.
(113) KAUPUNKIVILJELYÄ PÄIVÄKODISSA

Elena Lehtimäki
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus
Ympäristökasvattaja

Tervetuloa kuulemaan, miten toteuttaa vasun mukaista, iloista ja vaikuttavaa ympäristökasvatusta lapsiryhmän kanssa omassa päiväkodissa! Kaupunkiviljelyn avulla oppimisympäristö voidaan laajentaa helposti sisältä ulos päiväkodin pihalle. Työpajassa kerrotaan perustietoa kaupunkiviljelystä ja sen toteuttamismahdollisuuksista erilaisissa päiväkodeissa. Työpajassa esitellään tarinoita, toiminnallisia tehtäviä ja leikkejä, jotka tukevat viljelyn toteutusta ja aiheen monipuolista käsittelyä. Kaikki työpajan ideat löytyvät kaupunkiviljelyn valtakunnalliselta verkkokurssilta, joka on Kierrätyskeskuksen ylläpitämä ja maksullinen. Työpajasta saa ideoita aiheen toteutukseen, vaikka ei olisikaan mukana kurssilla.
(114) KEHORUMMUTUS JA KANSANMUSIIKKIA

Anni Inkeri Korhonen
Majatalo Puukarin Pysäkki
yrittäjä, kantelisti, emäntä, chef

Luodaan oman kropan avulla musiikkia ja luodaan kalevalaisen laulun pohjalta tarina siihen hetkeen ja luontoon.
(115) KESTÄVYYSTIETEEN PROJEKTIKURSSI

Paula Ratava
Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston hanke
Suunnittelija

Miten nuori saadaan kokemaan kestävät elämäntavat, ilmastonmuutos ja Agenda2030-tavoitteet merkityksellisiksi omassa arjessaan? Kuinka sekä opiskelija että opettaja voivat oppia osallistavalla ja vaikuttavalla tavalla sekä eri oppiaineita yhdistäen? Tutustutaan Oulun lukioissa pilotoituun, projektimuotoiseen ja ratkaisukeskeiseen Kestävyystieteen kurssiin sekä Ilmastonmuutos lukioissa -hankkeeseen. Työpajassa kokeillaan tapaamisten aivoriihiharjoituksia sekä mietitään opiskelijavetoisten projektien aloittamista omassa organisaatiossasi. Saat mukaasi linkkejä materiaaleihin. Kurssia voi soveltaa eri-ikäisille.
(116) KESTÄVÄLLÄ AJATTELUTAVALLA MUUTOSTA

Stella Aaltonen
NPL-kouluttaja, ympäristökasvattaja, hankepäällikkö

Tule tutkimaan omaa ajattelutapaasi ja muovaamaan ajatteluasi niin, että saat muutoksia aikaan. Pienikin muutos ajattelumallissa voi mullistaa koko elämän.

“Työpajassa osallistujat tutustuvat oman ajattelumallinsa luomiin rajoituksiin ja mahdollisuuksiin sekä kehittävät ajattelutapaansa niin että se palvelee mahdollisimman hyvin kulloistakin tilannetta ja tavoitteita. Työpajassa käsitellään ajattelumallien eri tasoja, osa-alueita ja tilannesidonnaisuuksia. Työpaja pohjautuu NLP-metodeihin ja kouluttajan laajaan kokemukseen kestävän kehityksen jalkauttamisesta eri yhteisöissä.”
(117) KIELISEIKKAILU – UTEFINSKA FÖR SVENSKSPRÅKIGA ELEVER

Markku Hukari
Ungdomscentra Villa Elba / Karleby naturskola
Miljö- och upplevelsepedagog

Finska som främmande språk – utefinska i nybörjarundervisningen I verkstaden berättar vi om våra erfarenheter av att hålla utefinska för svenskspråkiga elever i Pedersöre kommun inom projektet Kieliseikkailu. Problemet är att eleverna har dålig motivation att lära sig språket och upplever finska som ett mycket svårt språk. För att påverka elevernas attityder så har vi inom projektet “Kieliseikkailu” i samarbete planerat och dragit flera utedagar under ett år för samtliga femteklassister i Pedersöre kommun. I verkstaden prövar vi också på olika aktiviteter som ingått i dagarna och diskuterar. Metoder och material går att anpassa till nybörjarundervisning i finska.
(118) KIERTOTALOUTTA KOULUN PIHALLA

Marjo Myllyniemi
HSY


Tule kokeilemaan, miten kiertotaloutta voi opettaa hauskalla ja mieleenpainuvalla tavalla. Kestävässä tulevaisuudessa kierrätys, lajittelu, lainaaminen ja korjaaminen ovat perustaitoja. Työpajassa käydään läpi erilaisia tehtäviä ja leikkejä, joiden avulla tutustutaan siihen miten kiertotalous näkyy koululaisten omassa arjessa. Sisältö on koostettu Helsingin seudun ympäristöpalvelujen uusista oppimateriaaleista
(119) KOSTEIKOT TUTUKSI

Heli Suurkuukka
Metsähallitus/ Liminganlahden kosteikkokeskus
Asiakasneuvoja, hydrobiologi

Mitä kosteikot ovat, miksi ne ovat tärkeitä ja mitä kosteikon veden alla elää? Toiminnallinen työpaja keskittyy tarjoamaan vinkkejä tutkimuksellisempiin menetelmiin sekä kosteikkojen ekologiaa avaaviin leikkeihin ja peleihin. Työpajassa kokeillaan käytännön tutkimusmenetelmiä ja kosteikkoihin liittyviä opetusmateriaaleja ja -sovelluksia sekä keskustellaan kosteikkojen merkityksestä ja uhkista. Kurkistus vedenalaiseen eliömaailmaan auttaa ymmärtämään kosteikkoluonnon monimuotoisuuden ja herkkyyden.
(120) LUONNONKOSMETIIKKA-TYÖPAJA

Johanna Ahtinen
Ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikkö,
Helsingin kaupunki nuoriso-ohjaaja

Opi tekemään helppoja luonnonkosmetiikkatuotteita hyödyntäen lähiluonnon aineksia. Työpajassa kerätään vuodenajan kasveja, joista valmistetaan voidetta. Sisältää lyhyen luontoretken, alustuksen kosmetiikan valmistamiseen sekä käytännön tekemistä. Saatetaan tehdä myös muita kosmetiikkatuotteita kuten kasvonaamioita, kylpysuolaa yms.
(121) LUONNONTUOTTEITA PÖYTÄÄN JA BISNEKSEEN

Jaakko Nippala
Suomen 4H-liitto
Aluejohtaja, metsänhoitaja

Työpajassa tutustutaan luonnontuotteisiin ja luonnontuotealaan. Etsitään lähiluonnosta hyödynnettäviä raaka-aineita niin ravinnoksi, kuin käsitöihin tai kosmetiikkaan.
Mitä löytyi, miten niitä hyödynnetään? Mikä sopii salaattiin, mikä mausteeksi ruokiin. Mistä tehdään saippuaa ja mikä sopii kosmetiikkaan? Tutustutaan esimerkkeihin luonnontuotteista.
Luonnossa on paljon hyödynnettävää ja lukematon määrä mahdollisuuksia. Työpajassa pohditaan luonnontuotteita niin kuluttajan kuin liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Työpajassa nautitaan luonnontuote smoothieita ja kehitetään uusia liiketoimintaideoita luonnontuotealan ympärille.
Tässä pajassa yhdistyy niin luonnontuoteala kuin yrittäjyyskasvatus. Pajasta saa ideoita molempiin!
(122) LUONTOA TOIMINTAAN – LUONTOPERUSTAISISTA MENETELMISTÄ TUKEA OPPIMISEEN JA JAKSAMISEEN

Mervi Angeria
Lapin AMK
Lehtori / YTM, ympäristökasvattaja, Green Care koulutus

Työpajassa tutustutaan luontoperustaisiin menetelmiin ja luonnon elvyttävyyden tavoitteelliseen ja vaikuttavaan hyödyntämiseen toiminnan ja yhteisön avulla. Työpaja tarjoaa käytännön työkaluja opetus-, kasvatus- ja nuorisotyöhön, joissa on tarpeen tukea esimerkiksi ryhmäytymistä, vuorovaikutusta ja osallisuutta, selkiyttää tavoitteita sekä virkistää ja rauhoittaa.
(123) ME OLLAAN TULEVAISUUS – TULEVAISUUSKASVATUKSEN MENETELMIÄ

Elina Pilke
Metsähallitus/Suomen luontokeskus Haltia
Luontokasvatuspäällikkö

Miltä tulevaisuus näyttää? Työpajassa suunnataan yhdessä rohkeasti kohti tulevaisuutta ja tulevaisuusajatellaan. Takataskuun kasvattaja saa liudan tulevaisuuskasvatuksen menetelmiä monenlaisissa oppimisympäristöissä hyödynnettäväksi. Millaisena näet tulevaisuuden? Voiko tulevaisuuteen vaikuttaa? Millaista on tulevaisuusajattelu? Miten nuoria voi kannustaa vuorovaikutukseen, visioimaan, ottamaan kantaa ja osallistumaan hyvän tulevaisuuden rakentamiseen.
(124) MEHILÄISHOITO JA PÖLYTTÄJÄT PUUTARHASSA

Eeva-Liisa Korpela
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Tutkimuskoordinaattori, tiedottaja, MMT

Mehiläishoitoon ja pölyttäjiin liittyvä työpaja, erityisesti kotipuutarha-teemalla. Esim. hyönteishotellit, kukkakasvien siemenet, mehiläispesän elämä jne.
(125) METSIEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ PELASTAA MAAILMAN

Piritta Marttila
Metsähallitus, oppimisinnoittaja

Kestävän elämäntavan tukeminen tiedekeskuksen keinoin. Tutustu Tiedekeskus Pilkkeen osallistaviin menetelmiin, jotka tukevat kestävän elämäntavan omaksumista.

Työpajassa kokeillaan erilaisia tehtäviä ja menetelmiä, jotka tukevat kestävän elämäntavan omaksumista. Esimerkiksi innovaatiopeli Makanatsu, kestävän kehityksen mukaiset biotalouden Hottikset -tehtävä ja muut osallistavat tehtävät ovat osallistujien käytettävissä myös työpajan jälkeen ja soveltuvat keikenikäisille oppijoille. Mukaan saa kassillisen omaa opetus-/kasvatustyötä tukevaa materiaalia!
(126) METSÄMATEMATIIKKAA VARGA-NEMÉNYI-MENETELMÄLLÄ ALAKOULUSSA

Anniina Hakkarainen
Varga-Neményi ry
KM luokanopettaja, Varga-Neményi kouluttaja, Espoon Matikkamaan kehittäjäopettaja, ympäristökasvattaja

Matematiikan kokemuksellinen opettaminen ulkona pelien ja leikkien avulla. Varga-Neményi-menetelmä on unkarilainen kokemuksellinen matematiikan opetusmenetelmä, joka on suomalaistettu Suomen opetussuunnitelmaa vastaavaksi. Menetelmässä keskeistä ovat välittömät kokemukset ja eteneminen konkretiasta kohti abstraktiota. Varga-Neményi-menetelmä sopii hyvin toteutettavaksi myös ulkona. Työpajassa tutustutaan menetelmään liittyviin peleihin, leikkeihin ja harjoitteisiin itse tehden ja kokeillen. Tuliaisina työpajasta saat monipuolisia ideoita matematiikan opettamiseen ulkona.
(127) METSÄMÖRRI ESIOPETUKSESSA

Anna Anttonen
Suomen Latu Ry
Lastentoiminnan suunnittelija

Hoi Kolikok, nyt kaikki lapset metsään! Metsä ja luonto ovat oppimisympäristönä vertaansa vailla. Suomen Ladun lastentoiminnan vankka kulmakivi on metsämörritoiminta. Metsämörri on satuhahmo, joka innostaa lapset lähiluontoon leikkimään, liikkumaan, ihmettelemään ja tutkimaan. Toimintaa toteuttavat Suomen Ladun metsämörriohjaaja -koulutuksen saaneet ohjaajat. He toimivat mm. varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja Suomen Ladun jäsenyhdistyksissä. Suomen Latu koordinoi ja kehittää suomenkielistä metsämörritoimintaa. Yhtenä metsämörriohjaajan täydennyskoulutuksena on vuonna 2019 uudistettu Metsämörri esiopetuksessa -teemakurssi. Kurssin materiaali, josta työpajaan on poimittu sisältöjä, on päivitetty vastaamaan uutta EOPS:ia. Kiireettömyys, ilo ja kokemuksellisuus luonnossa ovat Metsämörritoiminnan avainsisältöjä, joihin työpajassa tutustutaan. Tule kokemaan ja aistimaan sekä saamaan ideoita luontokasvatukseen esiopetuksen näkökulmasta!
(128) METSÄSUHTEEN VAHVISTAMINEN JA NUORTEN YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN

Katja Lähtinen
Luonnonvarakeskus
Tutkimusprofessori

Työpajassa osallistujat keskustelevat teemasta ja sen pohjalta yhdessä määrittelevät käytänteitä sekä tuottavat työkaluja tukea nuoria yhteiskunnallisessa muutoksessa kohti kestävää elämäntapaa. Miten yleiseen kestävään kehitykseen käytävä keskustelu näkyy nuorten arjessa, mistä asioista nuoret ovat erityisen kiinnostuneita ja mistä eivät? Kuinka nuorten vastuullista kuluttajuutta ja yhteiskunnallista osallistumista voidaan tukea? Millaiset arvot ohjaavat toimintaa? Kuinka työtäsi ympäristökasvattajana voitaisiin parhaiten tukea?

Työpaja kuuluu laajempaan fokustyöpajojen kokonaisuuteen, jotka toteutetaan vuorovaikutuksessa laaja-alaisella, kyselyillä tehtävän kansalaistiedon keruun kanssa. Työpajoissa kerättyä aineistoa hyödynnetään anonymisoituna tutkimushankkeen tiedontuottamisessa. Tutkimushankkeen fokusryhmäkeskustelut toteutetaan eri kohderyhmille (esim. aikuiset, joilla on sidos metsäympäristöihin ja aikuiset, joilla ei ole sidosta). Kaikkea tutkimushankkeessa kerättävää tietoa käytetään mm. metsäsuhdebarometrin laadinnassa, minkä avulla esim. luontokasvatusjärjestöt voisivat tulevaisuudessa seurata käytänteidensä vaikuttavuutta nuorten luontosuhteen vahvistamisessa.
(129) MINDFUL OR MIND FULL? NÄRVAROTRÄNING MED NATUREN TILL HJÄLP

Ulrika Fellman
Villa Elba
Psykologisk coach och vildmarksguide

Deltagarna lyssnar till och diskuterar först den teoretiska introduktionen, ca 15 min. sittandes på liggunderlag i skogen. Därefter guidas deltagarna muntligt genom en sinnesövning där de genom att fokusera på ett sinne i taget upptäcker förnimmelser i utemiljön. Under detta pass kan man stå, sitta eller ligga ner beroende på vad som känns bäst. Träningspasset räcker ca 30 min. och avslutas med en kort reflektion kring upplevelsen. Till sist intar vi hängmattorna som är riggade i skogen, för en tyst retreat under trädkronorna. Nu är det dags att sätta allt fokus och all prestation åt sidan för att “bara” vara – något som kan vara utmanande för en del, och underbart skönt för andra. Här finns utrymme att reflektera över: var är jag i tanken till vardags; är jag närvarande eller någon annanstans? Vem är jag när jag överpresterar? Vem skulle jag vara om jag tillät mig själv att “bara” vara ibland?
(130) MINDSCAPE + LANDSCAPE = LEARNSCAPE

Anders Szczepanski
Linköping University
Ph. Lic, as prof Outdoor Education

Go out teach and learn on scientific basis and proven experience, what is the change – similarities and differences if we compare outdoor education with the traditional classroom context in teaching and learning. Authentic learning in the context of Green landscape – Literary education and sensory experience. Perspective of where (the place), what (subject content), when (the time) and why (evidence based).

– Examples in practice how to integrate: learning, personal- and social development, learning environment, personal health and environmental health in children and youth education.”
(131) MY2050 – ELÄMYSPELI ILMASTONMUUTOKSESTA

Elina Harju
Osuuskunta Visia (Visia GameFactory)

Työpajassa osallistujat pääsevät tutustumaan My2050-peliin tapahtumaan varten luodun pelin “miniversion” avulla ja pohtimaan innostavia uudenlaisia ilmastokasvatuksen menetelmiä. My2050-pelissä yhdistyy monta mielenkiintoista kasvatuksellista teemaa: pelillistäminen, digitalisaatio, ilmiöoppiminen, ulkona oppiminen, seikkailukasvatus, innostava ja osallistava ilmastokasvatus. Pelin jälkeen pohditaan yhdessä innostavaa lähestymistä ilmastokasvatukseen sekä pelien ja digitalisaation tuomia uusia mahdollisuuksia. Mietitään myös yhdessä ideoita, kuinka levittää My2050-hankkeen hyviä ideoita laajemmalle.
(132) NÄIN METSÄJOOGA PARANTAA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA

Hanna Laukkanen
Jooganohjaaja

Opettelemme metsäjoogan perusteet, jotta lajia on helppo ohjata lapsille ja nuorille lähipuistossa tai -metsässä. Perehdymme hathajoogan perusasanoihin, hengityksen seurantaan ja metsässä rauhoittumiseen. Metsäjooga on Miia Jokinivan kehittämä jooganmuoto, jota kaikki voivat harrastaa. Metsän on tutkimuksissa todettu parantavan ihmisen henkistä ja fyysistä terveyttä. Myös joogalla on samoja ominaisuuksia, joten metsän ja joogan yhdistäminen ja kaksi kertaa parempi asia.

(133) OHJAAJUUS SEIKKAILUTOIMINNASSA PERHETYÖN NÄKÖKULMASTA

Valtteri Liimula (sosionomi, AMK) & Pekka Lyytinen
(psykologi, perheterapeutti)

Perhekeskeisessä seikkailullisten toimintojen ohjauksessa lapsi-vanhempisuhteen huomioiminen on tärkeää ja poikkeaa muusta toiminnan ohjauksesta jossa tärkeimmät suhteet ovat osallistujien välisiä tai ohjaajan ja osallistujan välisiä. Osallistujat hyödyntävät omia kokemuksiaan ammattityöstään ja omasta henkilöhistoriastaan harjoituksissa, joissa demonstroidaan ohjaajuuden eri tapoja.

(134) OPPIMISEN POLKU ULKOLUOKASSA

Mari Parikka-Nihti & Kai Nihti
Kelo-concept tmi
Ympäristökasvattaja / VO

Työpajassa tuodaan esille, miten ulkona toteutuu kasvatuksen ja opetuksen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen eri oppiaineissa ja oppimisen alueilla. Työpajassa osallistujien on mahdollista kokeilla omatoimisesti eri oppimisen osa-alueiden ja oppiaineiden toiminnallisia tehtäviä. Opetusmateriaalina toimivat luonnonmateriaalit ja ne sopivat 3-vuotiaista 13-vuotiaisiin. Havaitaan jatkumo esim. matemaattisen ajattelun kehittymisessä.
Työpajassa on myös QR-koodirata ja ohje kynäkamerapedagogiikkaan, jossa toiminnalliseen ulkona tapahtuvaan opetukseen yhdistyy opetussuunnitelmien digitaalisuuden tavoite.
Lisäksi työpajassa ohjataan toiminnallista ja ilmiöpohjaista oppimista.
(135) OPPITUNTI METSÄSSÄ: BETULASTA PINUKSEEN – PUUT JA PUIDEN KASVU

Ilmoitetaan myöhemmin
Suomen Metsäyhdistys


Esittelyssä on valmis oppituntipaketti, jota voi lähteä syventämään. Teemoja ovat puulajitietous, kansanperinne, puiden kasvu ja iän arviointi, puun rakenne leikin kautta sekä kasvilajituntemus. Pohditaan myös metsien kehitystä ja miksi puita kaadetaan. Työpaja pohjautuu Betulasta Pinukseen – Puut ja puiden kasvu -tehtäväkortteihin, jotka jaetaan työpajan osallistujille.
(136) PALLOÄSSÄT – PÄIVÄKOTIEN SANKARIT

Leena Nukari
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Ympäristöasiantuntija

Työpajassa tutustutaan varhaiskasvatusikäisille suunnattuun Palloässät materiaaliin. Kierrätyskeskuksen maskottieläimet ovat päättäneet perustaa Palloässät sankariryhmän, joka ryhtyy parantamaan maailmaa Kansainvälisten kehitystavoitteiden eli Agenda 2030 tavoitteiden hengessä. Tule ja tempaudu mukaan Palloässien lauluihin, tarinoihin, videoihin, puuhatehtäviin ja peleihin. Pian jo itsekin olet perustamassa sankariryhmää. Palloässät -materiaalit ovat ilmaiseksi kaikkien käytössä ja löytyvät osoitteesta www.kierratyskeskus.fi/palloassat Materiaali sisältää varhaiskasvatusikäisille suunnatun peliportaalin ja sen käyttöä tukevan sivuston kasvattajille.
(137) PEDAGOGISET PIHAPELIT ULKO-OPETUKSESSA

Ulla Myllyniemi & Virpi Jussila
Ulko-opet ry
Luokanopettaja, ympäristökasvattaja

Työpajassa käymme läpi Suomen Ladun perheliikunnan hankkeen lautapelit pihapeleistä muokattuja pedagogisia versioita sekä muita pedagogisia pelejä ja toimintamalleja ulko-opetukseen. Pajassa pääpaino on uusimmissa pihapeleissä: Afrikan tähden eri muunnoksissa, Trivial Pursuitissa, Piha-Kahootissa ja Master Mindissa, mutta käydään läpi myös Kimblen erilaisia versioita, Bingo, Risti-Nolla ja Muistipeli tarvittaessa. Pajassa käydään läpi myös kuinka pihapelejä voi muunnella lapsen iän ja opetettavan asian mukaan.
(138) PUUTARHAKASVATUSKLINIKKA

Pinja Sipari
Puutarhakasvattaja

Tule kuulemaan vinkit puutarhatoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen päiväkodissa, koulussa tai nuorisotalolla! Työpajassa teet ammattilaisen ohjauksessa alustavan suunnitelman toiminnan aloittamisesta tai kehittämisestä ja saat vastaukset kimurantteihinkin aiheeseen liittyviin kysymyksiisi! Taustamateriaalina työpajassa käytetään puutarhakasvatus.fi-sivustoa.
(139) SIISTI RANTARETKI

Eeva Puustjärvi
SATAKOLKYT-hanke
Hankekoordinaattori

Jokainen roska pois rannalta on askel kohti puhtaampia vesistöjä! Työpajassa tutustutaan SATAKOLKYT-rantaretkikonseptiin, joka innostaa koululuokat ja kerhoryhmät liikkumaan rannoille ja samalla suojelemaan vesistöjä. Erilaisin leikein ja harjoittein lapset johdatellaan hoksaamaan, miksi rantojen siivoaminen on tärkeää. Löydettyjä roskia tutkimalla pohditaan ihmisen vaikutusta omaan ympäristöönsä. Keitä ne roskaajat oikein ovat? Osallistujat saavat mukaansa vinkkivihon, joka tarjoaa laajan valikoiman leikkejä ja muuta tekemistä rantaretkille. Vihon avulla rantaretken voi räätälöidä eri ikäryhmille ja eri oppiaineisiin tai teemoihin sopivaksi. Mukana on niin taiteellista, tiedollista, liikunnallista kuin ryhmäyttävääkin tekemistä rannalle. Itämeri-aiheinen rantaretki sopii hyvin ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja sisämaassa aineistoa voi soveltaa järven ja jokien rannoilla retkeilyyn. Työpajasta saat uusia ideoita myös esimerkiksi koulun lähiympäristön siivoustalkoiden järjestämiseen. Lisätietoa www.satakolkyt.fi
(140) VILLI LUONTO LAUTASELLA

Sanna Koskinen
WWF Finland
Ympäristökasvatuksen johtava asiantuntija

Ympäristön kannalta tärkeimmät arjen valintamme koskevat ruokaa. Ruuan ilmastovaikutukset alkavat olla jo varsin hyvin tiedossa. Sen sijaan se, miten valtava vaikutus ruuantuotannolla on luonnon monimuotoisuuteen, on toistaiseksi vähemmän tunnettu asia. Työpajassa paneudutaan ruokavalintojemme vaikutuksiin luonnon monimuotoisuuteen niin Suomessa kuin globaalisti ja opitaan erilaisia tapoja käsitellä aihetta toiminnallisesti oppilaiden kanssa. Työpaja perustuu WWF:n syksyllä 2019 alkavan ruokakiertueen sisältöihin ja materiaaleihin.
(141) SEIKKAILUKASVATUKSEN PERUSTEET

Kai Lehtonen
Humak
Seikkailukasvatuksen lehtori

Seikkailukasvatuksen tavoitteena on tuottaa positiivinen muutos, joka hyödyttää yksilön tai ryhmän toimintaa tulevaisuudessa.
(142) TANSSI LUONTOSI

Karoliina Valontaival
Luovan tanssin ohjaaja, yrittäjä, ympäristökasvattaja

Tanssi ja luova liike tuovat kosketuksiin oman kehon, aistien ja hengityksen kanssa. Nämä ovat portteja läsnäoloon. Kun liike tehdään ulkona metsässä, saamme kokea lisäksi myös luonnon hyvinvointivaikutukset. Tanssi on uudenlainen tapa liikkua luonnossa, tutkia kaikin aistein ja koko keholla. Liikkuessa voimme liikuttua luonnosta ympärillämme. Syventynyt luontosuhde on pohja sekä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille että kestävälle elämäntavalle. Luova liike on meditatiivista luonteeltaan ja rakentaa myös positiivista minäkuvaa ja suhdetta omaan kehoon. Aiempaa kokemusta, tanssitaustaa tai liikunnallisuutta ei tarvita.

5Rytmiä on kokonaisvaltainen, yhteisöllinen, eheyttävä ja energisoiva luovan liikkeen menetelmä. Koreografiaa ei ole, vaan liike kumpuaa jokaisen omasta ainutlaatuisesta ilmaisusta. Tätä ilmaisua tukee tietty rakenne: tutkimme liikkeen vapautta tiettyjen liikelaatujen eli “rytmien” kautta. Strukturoitu vapaus mahdollistaa uudenlaiset liikkeet, uudet ulottuvuudet ja antaa suuntaa keholliselle mielikuvitukselle.

Ks. myös nettisivuni: https://www.valontaival.com
(143) TUNTEET HUKASSA- METSÄSEIKKAILUN TYÖPAJA

Reija Koivu
Suomen Latu Ry
Lastentoiminnan suunnittelija

Tunteet Hukassa- metsäseikkailun työpaja pohjautuu Suomen Ladun täysin uuteen samannimiseen kokonaisuuteen. Tunteet Hukassa -metsäseikkailumme opettaa erilaisia tunteita ja niiden ymmärtämistä sekä luonnon ja eläinten kunnioittamista leikin ja tarinoiden keinoin ulkona luonnossa. Luonto on muuttuva elementti ja työpaja johdattaa sen monipuolisuuteen, värien ja tunteiden äärelle. Työpajastamme saa konkreettisia leikkejä, harjoituksia ja työkaluja luonnon hyödyntämiseen tunnetyöskentelyssä ja tunteiden oppimisessa. Metsäseikkailussa “Hukkavanhemmat yrittävät opettaa lapsilleen elämää, sen vaaroja ja tunteiden kirjoa, mutta tunteet ovat hukassa. Metsän eläimillä on hallussaan tunteiden salaisuudet, tunnesymbolit, jotka palauttavat hukassa olevat tunteet ja tasapaino voi palata.” Näin alkaa Tunteet Hukassa- metsäseikkailun tarina, työpajassa on poimintoja metsäseikkailun leikeistä ja harjoituksista ja saat ne konkreettisesti itsellesi käyttöön työpajan jälkeen. Suomen Latu järjestää aiheesta myös laajempia koulutuskokonaisuuksia.
(144) TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN TARKISTUSLISTAN AVULLA RETKEILYSSÄ

Jussi Muittari
Humak
Seikkailukasvatuksen lehtori

Työpajassa opitaan käyttämään retkeilyyn suunniteltua tarkistuslistaa, suunnittelemaan retki, ottamaan huomioon muuttuja retken aikana ja tekemään perusteltu päätös toiminnan jatkamisesta tai muuttamisesta.
(145) TURVALLISUUSSUUNNITELMA JA RISKIANALYYSI OHJAAJAN TOIMINNAN TUKENA

Kai Lehtonen
Humak
Seikkailukasvatuksen lehtori

Työpajan aikana konkreettisen toiminnan kautta osallistujat oppivat ymmärtämään, kuinka turvallisuusuunnitelma ja riskianalyysi tulee täyttää, jotta se palvelee toimintaympäristön turvallista hallintaa käytännön tasolla. Turvallisuussuunntielmaa ja riskianalyysiaä ei täytetä vain siksi, että laki ja asetus niin määrää vaan se on merkittävä työkalu turvallisen oppimisympäristön luomisessa.
(146) TUTKIVA OPPIMINEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUKSESSA

Riikka Paloniemi
Suomen ympäristökeskus
Ryhmäpäällikkö

Tutustumme SYKEn kehittämiin malleihin, oppimiskokonaisuuksiin ja apuvälineisiin, joita voi hyödyntää ympäristökasvatuksessa ja tutkivassa oppimisessa. Työpajan vinkkien avulla oppilaat voivat tutkia lähivesiä, energiaa ja kiertotaloutta. Työpajassa tutustutaan Veden pitävää –ympäristökasvatuksen oppimispolkuun, Ihan pihalla –hankkeen oppimisaktiviteetteihin, energialaukkuun sekä kiertotalouden ymmärtämistä edistäviin materiaaleihin. Veden pitävää –ympäristökasvatuksen oppimispolku on peruskoulusta lukioon ulottuva malli lähivesien tutkimukseen. Se luo lapsille ja nuorille mahdollisuuden kasvaa ympäristötietoisiksi ja -vastuullisiksi kansalaisiksi. Vesireppu ja Ihan pihalla –hankkeessa kehitetyt oppimisaktiviteetit inspiroivat tutkimaan lähiympäristöä ja järjestämään ilmiöpohjaisia tutkimustyöpajoja. Repun laitteilla voidaan arvioida esimerkiksi vesien sameutta, happipitoisuutta ja sinilevätilannetta. Energialaukun mittareilla oppilaista tulee energia-agentteja, jotka etsivät esimerkiksi agenttimaisella lämpömittarilla lämpövuotokohteita kiinteistöistä, selvittävät vesihanojen sopivat virtaamat. Peruslaukun ulkopuolisilla digimittareilla etsitään lämpökameralla vaikkapa koulurakennuksien lämpövuotokohteita. Lisäksi työpajassa tutustutaan kiertotalouden toiminnalliseen käsittelyyn ja saadaan vinkkejä esimerkiksi kierrätysmateriaaleista valmistettujen komposiittituotteiden tekoon.
(147) ULKOLUOKKA INNOSTAA OPPIMAAN

Virpi Jussila
Suomen ympäristöopisto SYKLI
Projektipäällikkö

Ulkoluokassa opitaan toiminnallisesti, liikunnallisten tehtävien innostamana. #Ulkoluokka-hankkeessa on luotu Loikkaa ulkoluokkaan -julkaisu sekä upeat lajikortit. http://ulkoluokka.fi/materiaalit/ Luonto on luokkahuonetta monipuolisempi oppimisympäristö. Se mahdollistaa toiminnalliset, taiteelliset ja tutkimukselliset työtavat. Luonnossa oppilaan on mahdollista hyödyntää monipuolisesti eri aisteja ja omaksua opetettava aines paremmin. Ulkoluokka on lähiluontokohde tai piha, jota käytetään oppimiseen. Koulujen ja esiopetuksen opetussuunnitelmassa korostetaan tietojen sijaan taitoja. Tämä ohjaa toiminnalliseen tekemiseen ja asettaa opettajille haasteen käytännön toiminnan arvostamisesta omassa opetuksessa. Ulkoluokka on myös toimintatapa – säännöllinen ulkoluokkatoiminta lisää liikettä koulupäivään. Ulkona oppiessa oppilas on aktiivinen toimija. Luonnossa liikutaan luonnostaan.
Työpajassa esitellään julkaisua ja esimerkkitehtäviä ja leikkejä korttien käytöstä, sekä opitaan itse tekemällä ja kokemalla ulkona luonnossa.
(148) ULKONA OPPIMINEN TAIDEKASVATUKSEN KEINOIN

Jenni Perttu
Luontopainotteinen taidekasvattaja

Työpaja tarjoaa taidekasvatuksellisen menetelmän, jonka voi ottaa osaksi omaa opetusta kokonaisuudessaan tai poimia sieltä osioita, joita voi soveltaa omassa työssään.
(149) ULKO-OPETUSTA VUOSILUOKILLE 1.-3.

Ulla Myllyniemi
Suomen ympäristöopisto SYKLI
luokanopettaja, ympäristökasvattaja

Työpajassa käydään läpi monenlaisia tapoja toteuttaa ulko-opetusta eri oppiaineissa ja eritasoisille oppilaille. Kokeilemme eri menetelmiä ja koettuja ulko-opetustuokioita syventyen tarkemmin ryhmän valitsemaan aiheeseen. Ulko-opetuksessa tärkeintä on hahmottaa, miten muuntaa opetusta toiminnalliseksi, kuinka pitkään eri tehtävät voivat kestää, miten järjestää ryhmät tai parit ja mitä etukäteisvalmisteluja pitää tehdä – vai pitääkö? Ohessa käymme myös pedagogista keskustelua niin omista kokemuksista, eri menetelmistä, opetuksen tuesta kuin niistä esteistäkin, jotka vaikeuttavat ulko-opetusta, sekä mietimme, miten vaikeudet voitaisiin ratkaista ja yhteistyötä lisätä.

(150) ULKO-OPETUSVINKKEJÄ 5-6-LUOKILLE

Laura Palander
Suomen ympäristöopisto SYKLI
Ympäristökasvattaja, luokanopettaja

Tule kokeilemaan ja huomaamaan, että myös haastavampia tehtäviä voi opiskella toiminnallisesti ja ulkona. Saat vakallisen vinkkejä ja repullisen rohkeutta matkaasi.
(151) PILKE PÖLLÖN PIENI PELASTA PLANEETTAMME PAJA=PPPPPP

Hannu Helander
Pilke Päiväkodit, Tiedepäiväkoti Loiste
Päiväkodinjohtaja

Pajassa tutkitaan mitä öljy on, miten sitä kuljetetaan ja mitkä sen riskit ovat ympäristölle, esimerkiksi linnuille. Pajassa pääsee itse kokeilemaan, miten oljyä voi kerätä vedestä pois. Tavoitteena on pohtia ihmisten toiminnan vaikutuksia ympäristölle. Tutkimme pajassamme lisäksi mm. veden pintajännitettä, tulvien muodostumista, tuulta ja meren kerrosten elämää. Lisäksi kerromme tiedepäiväkotimme toiminnasta ja hankkeista, sekä annamme vinkkejä alle kouluikäisten lasten kanssa tehtäviin tiedekokeisiin.
(152) YHDESSÄ KOHTI KESTÄVÄMPÄÄ TULEVAISUUTTA – TEE SITOUMUS2050

Riitta Pulkkinen
Espoon kaupunki/Ympäristökeskus/Villa Elfvikin luontotalo
Luontotalon johtaja

“Hei, olen Riitta Pulkkinen ja jo pitkään tehnyt töitä Kestävän kehityksen sitoumuksien kanssa. Villa Elfvikin luontotalolla on oma sitoumus ja olen ollut siinä työssä mukana, jonka ansiosta Espoon kaupungilla on jo yli sata sitoumusta. Lisäksi meillä Uudellamaalla on ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisryhmä Välke, jonka hankkeessa olemme järjestäneet sitoumustyöpajoja pitkin Uuttamaata. Olen mukana hanketyöryhmässä.

Tässä työpajassa tutustutaan Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen ja saat eväitä siihen, miten omassa organisaatiossasi voit tehdä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Sitoumuksen tarkoitus on, että koko organisaatio sitoutuu siihen, joten voi olla hyvä, että organisaatioiden edustajat eivät vielä Hyvärilässä tee sitoumustaan. Mutta jos teet henkilökohtaisen sitoumuksen, sen pystyt tekemään tässä työpajassa. Kannattaa tutustua sitoumuspalveluun jo vaikka etukäteen. Tervetuloa mukaan!”
(153) YMPÄRISTÖVASTUULLISUUTTA JÄTETAITEEN AVULLA

Reeta Rönkkö
Maaseudun sivistysliitto

Anssi Huoponen
Itä-Suomen yliopisto
Väitöskirjatutkija, maantieteen ja biologian opettaja

Työpajan tarkoituksena on esittää esimerkki siitä, miten taidetta voi käyttää hyväksi ympäristökasvatuksessa. Työpaja toteutetaan siten kuin se toteutettaisiin nuorten kanssa. Toteutus soveltuu siis sellaisenaan erilaisiin tapahtumiin, mutta pienellä muokkauksella sen voi toteuttaa myös koulussa. Työpaja aloitetaan vetäjän alustuksella roskaamisesta. Tämän alustuksen suorittaa Maanseudun Sivistysliitton edustaja. Tämän tarkoituksena on tarjota osallistujille pohjatiedot roskaamisen vaikutuksista ja kierrätyksen tärkeydestä (15 min). Tämän jälkeen osallistujat jaetaan ryhmiin, joissa he pääsevät luomaan taidetta muoviroskista. Aiheeksi annetaan esimerkiksi “kierrätyksen tärkeys” tai ”roskaamisen vaikutukset”. Ryhmä voi esimerkiksi luoda maailmankartan, jossa roskien määrä kuvaa jäteongelman suuruutta alueittain (50min). Työpajan lopussa ryhmät esittelevät, mitä he ovat tehneet muoviroskista ja tämän jälkeen keskustelua laajennetaan siihen, että mitkä tekijät ihmisillä vaikuttavat roskaamiseen ja kierrätykseen. Tarkoituksena on havainnollistaa, mitkä tekijät toimivat ympäristövastuullisen toiminnan esteinä ja miten nämä esteet voidaan ylittää. Loppuyhteenvedon suorittaa Itä-Suomen yliopiston edustaja, joka on tutkinut nuorten ympäristökäyttäytymisen esteitä (25min).
(154) TEE ITSE VESITUTKIMUSVÄLINEET

Freshabit Life IP

Työpajassa tehdään itse haaveja, vesikiikareita ja valkolevyjä edullisista materiaaleista (ämpäreistä jne.)
(155) TIETOTAITOTOIMINTA – LUONTOSKABA

Katja Vikla
Vanhamäen Hyvinvointikeskus
Tapahtumakoordinaattori

LuontoSkaba on leikkimielinen, toiminnallinen kisailu, jossa opitaan, puuhataan yhdessä, keksitään ratkaisuja ongelmiin ja liikutaan yhdessä pienen kilpailullisen porkkanan avulla. Skabaan voi osallistua esim. 2-4 joukkuetta. Joukkueessa voi olla 2-20 osallistujaa. Kilpailu koostuu erilaisista osakilpailuista: TietoTaito-osio, LimpunLoukku, ViestiMix, Arviointitehtävät, Nokkeluus, PuuhaNikkari jne. Kisa nostattaa yhteishenkeä ja opettaa asioita luonnon monimuotoisuudesta. Kilpailijat jaetaan suunnilleen yhtäsuuriin joukkueisiin; kussakin joukkueessa voi olla eri-ikäisiä kisaajia, sekä mies- että naispuolisia jne. Kysymykset ja tehtävät rakennetaan joukkueen iän ja taitojen mukaan. TietoTaito-Osio käsittää tietovisakysymyksiä sekä taidollisia tehtäviä, esim. “Mitä yhteistä on seuraavilla kasveilla: voikukka, piharatamo, nokkonen, apila?” Seuraavaksi joukkue etsii annetussa ajassa niin monta ko. kasveista, kuin mahdollista. Samalla tietoa ja vinkkejä aiheesta. tai ” Kummassako on enemmän C-vitamiinia: 100g mansikoita / 100g appelsiinia?” ViestiMix koostuu erilaisista ennakkoon annetuista hauskoista tavoista liikkua tietty matka sukkulaviestityyliin. Joukkueiden kesken hurjaa kannustusta ja tsemppimeininkeä! LimpunLoukku on hauska ja yksinkertainen suomalaisesta puusta valmistettu peli, joka on jalkautumassa maailmalle Savon sydämestä; sopii monen ikäisille ja monen kuntoisille pelaajille. Arviointitehtävässä tulee joukkueiden muodostaa esim. aarin kokoinen alue arviolta ja merkitä alue “henkilötolpin”. Nokkeluus-tehtävistä esimerkkinä Pöllipulma (tai Puukiekkopulma), jossa tietyt numerot tulee asettaa järjestykseen niin, että tietty summa toteutuu ilmoitetulla tavalla. Skaba koostuu erilaisia taitoja vaativista tehtävistä ja jokainen ryhmäläinen pääsee varmasti näyttämään osaamisensa. Kisa sopii hyvin myös lukihäiriöisille oppijoille ja tarjoaa erilaisia oppimiskokemuksia raikkaassa ulkoilmassa!
(156) LUODEHANKE?

Anja Kuhalampi
Helsingin Yliopisto / LUODE-hanke
Projektipäällikkö


(157) OUTDOOR EDUCATION IN ICELAND

Jussi Tomberg
kehittäjäopettaja


(158) MINÄ, SINÄ, HÄN – YHDESSÄ METSÄSSÄ

Vetäjä ilmoitetaan myöhemmin
Suomen leirikouluyhdistys
Suomen nuorisokeskusyhdistys
Suomen luontokeskus Haltia

Esittelemme yhteistoiminnallisia malleja, joiden avulla perehdytään metsän monimuotoisuuteen ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Harjoituksen kohteena on myös kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa asioiden kulkuun. Harjoitus sopii ala- ja yläkouluille.
(159) METSIEN LENTÄVÄ RUKKANEN – LIITO-ORAVA TUTUKSI

Leena Rinta-Runsala
ympäristökasvattaja
Kuopion luonnontieteellinen museo


Metsien lentävä rukkanen – liito-orava tutuksi

Millainen on tämä metsien salaperäinen harmaaturkki ja miksi se saa kokoaan enemmän huomiota? Työpajassa tutustaan liito-oravan elintapoihin ja ekologiaan. Havainnollistamme erilaisten tehtävien avulla elinympäristöverkostojen toimintaa ja monimuotoisuutta sekä pohdimme, miten luonnonsuojelun ja maankäytön näkökulmat voidaan yhdistää.
Sopii ala- ja yläkouluille.
(160) ILMASTOAHDISTUSTA PAKOON MAHDOLLISUUKSIEN METSÄÄN

Reetta Pilhjerta ja Ansa Jokiranta
Metsäteollisuus ry

Pakohuonepeli, jossa tutustutaan mm. metsäalan uusiin innovaatioihin, vastuullisuuteen, metsän mittaamiseen ja opiskelu- sekä työmahdollisuuksiin. “Metsät tarjoavat ilmastoystävällistä raaka-ainetta, työpaikkoja ja hyvinvointia. Suomalainen metsäteollisuus on esimerkillinen bio- ja kiertotalouden edistäjä ja toteuttaja. Puusta valmistetuilla tuotteilla voidaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita. Metsäala työllistää Suomessa noin 140 000 ihmistä, ja metsäteollisuus tuo viidesosan maan vientituloista. Tässä työpajassa pääset tutustumaan metsien moniin mahdollisuuksiin pakohuonepelin muodossa – yhdessä toimimalla saadaan hyvää aikaan! Oletko valmis laittamaan tulevaisuuslasit päähän ja haastamaan itsesi ja joukkueesi pohtimaan kestävää huomista?

Leikkimielisessä pakohuonepelissä tutustutaan metsäalan innovaatioihin, vastuullisuuteen, opiskelu- ja työmahdollisuuksiin sekä metsän mittaamiseen. “”Pakohuoneista”” pyritään ulos joukkueittain selvittäen arkipäiväisiä ja globaaleja haasteita liittyen metsiin ja metsäteollisuuteen. Pääsettekö ajoissa ilmastoahdistusta pakoon? Riittävätkö ongelmanratkaisutaitonne vai ajautuuko joukkueesi päin puuta?

(161) ILMASTOKASVATUS, TUNTEET JA TOIVO

FEE Suomi
Vetäjä ilmoitetaan myöhemmin
Vihreä lippu -ohjelmapäällikkö

Ilmastonmuutos ja muut ympäristössämme tapahtuvat muutokset herättävät monenlaisia, usein vaikeitakin tunteita. Työpajassa annetaan tunteille tilaa ja suunnataan luonnon helmassa kohti toivoa ja siitä ammentavaa ilmastokasvatusta.
(162) UUTTA BIOTALOUSOPETUKSEEN YLÄKOULUISSA JA LUKIOISSA

Niina Mäntyniemi
Maaseutuammattiin ry
Toiminnanjohtaja, metsänhoitaja


Biotalouden mahdollisuudet ja luova yrittäjyys -hankkeessa kehitetään yhteensä 8 pilottikoulun (4 yläkoulua ja 4 lukiota) kanssa uusia tapoja biotalouden opetukseen. Hankkeessa kehitetään monialaisia oppimiskokonaisuuksia, teemaopintoja, valinnaisaineita ja aiheen huomioimista nykyisillä kursseilla ja opinnoissa. Tavoitteena on tarkastella aihepiiriä monipuolisesti, kukin pilottikoulu päättää itse päänäkökulman. Se voi olla metsäsuhde, green care, yrittäjyys, tutkimus, ilmastonmuutos jne. Kussakin koulussa mukana on kuitenkin aina yrittäjyyskasvatus.
(164) SUUNTAMYSTEERI-TYÖPAJASSA OPIT LUOMAAN OMAN TOIMINNALLISEN PELIN LUONTOON!

Elli Keisteri-Sipilä
LUODE-hanke
Hankesuunnittelija

Suuntamysteeri-työpajassa saat eväitä luoda oman toiminnallisen pelin lähiluontoon! Peliä voit käyttää nuorten kanssa opetustyössä tai vapaa-ajan toiminnoissa. Pelin voi rakentaa useilla erilaisilla teemoilla.

Suuntamysteeripelissä joukkueet yhdessä ratkaisevat erilaisia mysteerejä jokaisessa ilmansuunnassa. Peli kehittää luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja luo yhdessä tekemisen riemua. Pelin kehityksessä on otettu erityisesti huomioon kestävä kehitys, luonnonmateriaalit ja opetuksellisuus.

Työpajassa pelataan Suuntamysteeri-peli ja tämän jälkeen käydään läpi pelin soveltamista työpajalaisten omiin tarpeisiin.

Suuntamysteeripeli on pelialusta, jota voit helposti muokata ryhmän ja oppimistavoitteiden mukaiseksi. Suuntamysteeripeliä pelataan ulkona luonnossa. Pelissä on tavoitteena ratkaista erilaisia pulmia joukkueittain. Pelissä joukkueet pääsevät hyödyntämään ryhmätyöskentely- ja ongelmanratkaisutaitojaan.

Pelin kulku: Suuntamysteerissä hyödynnetään ilmansuuntia pelipaikkoina. Peliä johdetaan kompassin keskeltä ja joukkueet lähtevät aina omalta ilmansuunnalta suorituspaikalle ja palaavat annetun ajan päätyttyä lähtöpaikalle avaamaan mysteerejä. Tarkoituksena on, että jokainen joukkue käy jokaisella ilmansuunnalla suorittamassa tehtävän. Maksimissaan joukkueita voi olla 8. Hyvä ryhmän koko on 3 henkilöä.

Suuntamysteeri-peli on LUODE-hankkeen kehittämä peli, jonka kehitystyössä nuoret ovat olleet mukana.
(165) EN DJUPDYKNING I SÖTVATTEN 1 – FÄLTUNDERSÖKNINGAR OCH ARTMÅNGFALD

Julia Scheinin
Natur och Miljö rf
Luontokouluopettaja, biologi

Förändringar i sötvattnens tillstånd och artmångfald. Redo att blöta ner dig och fascineras av våra sötvattendrag? Verkstaden baserar sig på Natur och Miljös undervisningsmaterial för naturskoldagar, En djupdykning i sötvatten (åk 5-9), sammanställt inom projektet Freshabit Life IP. Under verkstaden får du kunskaper i fältundersökning av sötvattendrag och får pröva på olika typer av utrustning. Du får utveckla din artkunskap och lära dig knepen att känna igen de vanligaste sötvattensorganismerna, med särskilt fokus på djur. Vi går även igenom sätt att handleda barn och unga i att formulera enkla frågeställningar, planera, utföra och utvärdera fältarbete vid sjö eller å. Suomenkieliset osallistujat ovat tervetulleita omalla äidinkielellään, vaikka työpaja on pääosin ruotsiksi. Opetusmateriaali löytyy myös suomenkielisenä osoitteessa www.naturochmiljo.fi/freshabit.

(166) LEIRIKOULU SOSIAALISENA VAHVISTAJANA JA YHTEISÖLLISYYDEN RAKENTAJANA

Sanna Järvensivu
Nuorisokeskus Marttinen / Seikkailukasvatusverkosto
seikkailu- ja ympäristökasvattaja

Havaintoja yksilöiden voimaantumisesta ja kasvusta leirikoulussa ja sen jälkeen.
(167) YMPÄRISTÖKASVATUS RYHMÄYTTÄVISSÄ, SEIKKAILUPEDAGOGISISSA HARJOITTEISSA

Jenni Jelkänen
Helsingin kaupunki, Nuorisopalvelut, Ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikkö
Seikkailu- ja ympäristökasvattaja, nuoriso-ohjaaja

Millaista uudenlaista toiminnallisuutta seikkailukasvatus voi antaa ympäristökasvatukselle? Miten ajankohtaiset ympäristöaiheet voivat jäsentää ryhmäytysharjoitteita? Ympäristökasvatuksen keskiössä on perinteisesti yksilön suhde luontoon, ympäristötiedon lisääminen sekä toimiminen ympäristön puolesta. Seikkailupedagogiikassa puolestaan ryhmän sisäiset prosessit sekä yksilönä ja ryhmänä kasvaminen ovat keskiössä. Ympäristövastuulliseen elämään kasvaminen edellyttää ympäristötiedon syventämisen ja laajentamisen lisäksi myös muutoksia asenteissa, taidoissa ja vuorovaikutuksessa. Globaalien ympäristöhaasteiden edessä emme pärjää yksilöinä, vaan tarvitsemme yhteisöllisyyttä, yhteisvastuuta sekä yhteistyötaitoja. Ympäristö- ja seikkailukasvatuksen yhdistäminen tarjoaa mahdollisuuksia tarttua ajankohtaisiin haasteisiin innostavalla tavalla ryhmien kanssa. Kokemuksellinen ja toiminnallinen työpaja, jonka harjoitteet tarjoavat näkökulmia ympäristöaiheisiin ryhmäyttävien harjoitteiden kautta. Työpajassa on aikaa myös keskusteluun ja pohdintaan harjoitteiden soveltamismahdollisuuksista omaan työhön.
(168) TARINOITA ILMASTOAHDISTUKSESTA, EPÄTOIVOSTA JA TOIVOSTA – TARINATEATTERI ILMASTOKASVATTAJAN TYÖKALUPAKISSA

Anna Lehtonen (tutkija) & Tanja Parantainen (tarinateatteriohjaaja)
Tarinateatteri Heräämö(Hki) & Tarinateatteri Raakku (Tre)

Työpajassa kokeillaan tarinateatteriin perustuvia työtapoja ja pohditaan yhdessä niiden soveltuvuutta ilmastokasvatukseen. Työpajassa kuunnellaan omaa kehoa, kerrotaan ja jaetaan omia kokemuksia ilmastoahdistuksesta, epätoivosta ja toivosta. Mitään tarinankertojan taitoja ei tarvita.
Työpaja pohjustaa Ilmastojamit tarinateatteria (nro 169). Voit osallistua halutessasi molempiin!
(169) ILMASTOJAMIT -TARINATEATTERIA
ILMASTONMUUTOKSESTA, MUUTOKSEN HAASTEISTA JA MAHDOLLISUUKSISTA


Tarinateatteri Heräämö(Hki) & Tarinateatteri Raakku (Tre)
Esityksen ohjaavat Anna Lehtonen ja Tanja Parantainen

Tarinateatteriesitys, jossa ympäristökasvatuksen tutkijat ja toimijat kertovat ajatuksiaan, lyhyitä tarinoitaan, joita tarinateatteriryhmän jäsenet tulkitsevat ja esittävät.
Muutamia ympäristökasvatuksen tutkijoita pyydetään etukäteen valmistelemaan omia tutkimustensa tuloksia/tarinoita/havaintoja, joita sitten tarinateatteriryhmä sitten tulkitsee improvisoiden näyttämölle. Tutkimustarinoista esille nousevista teemoista pyydetään sitten kentän toimijoita, osallistujia kertomaan omia kokemuksiaan. Kertomista helpotetaan kysymyksin, kertomiseen ei tarvita tarinankertomisen taitoja. Yleisö osallistuu haluamallaan tavalla, vain katsomalla tai jakamalla omia kokemuksiaan.

#REF!
(201) SEAN BLENKINSOPIN TYÖPAJA




(202) ME METSÄSSÄ – SEIKKAILUKASVATUKSELLISTA RYHMÄN HALLINTAA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSOPETUKSESSA

Taru Lindgren (Varhaiskasvatuksen opettaja) & Noora Säily
Suomen Ympäristöopisto SYKLI
Varhaiskasvatuksen opettaja/kasvatustieteen maisteri

Toiminnallinen työpaja, joka antaa vinkkejä metsäryhmätoimintaan ja ryhmän rakentamiseen unohtamatta työpajaan osallistuvan henkilökohtaista kokemusta. Kuinka luoda hyvä ryhmä, ja miksi. Keskiössä on lapsi, jolla on oikeus kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Lapsi kuuluu yhteisöön (ryhmään), jonka toimivuudesta vastaa työntekijä. Työntekijän taito hallita ryhmää, olla sensitiivinen yksilölle ja ryhmälle luo pohjan kasvatustyölle, jossa näinollen korostuvat vuorovaikutus ja tunnetaidot. Työpajassa pureudutaan ryhmän hallintaan metsäryhmässä sekä työhyvinvointiin. Tavoitteena on kokea ja ymmärtää ryhmän merkitys, jonka saavuttamiseen seikkailukasvatus menetelmänä tarjoaa keinoja.
(203) EVOLUUTIOPAJAT, EVOLUTION IN ACTION -WORKSHOPS

Tiina Hirvonen
Evoluutiopajat / Evolution in Action
Taidekasvattaja

Evoluutiopajoissa yhdistetään tieteen, taiteen, pelillistämisen ja kehollisen oppimisen keinoja luonnonvuorovaikutussuhteiden ja evoluution opettamisessa. Sisällöt soveltuvat myös ilmiöpohjaiseen opetukseen peruskouluissa. Työpajojen tavoitteena on tukea lasten- ja nuorten sekä heidän opettajiensa ymmärrystä evoluutiosta ja siitä miten ihmisten teot vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Tuotamme työpajoista ilmaista opetusmateriaalia ja tavoitteena olisikin saada evoluution opettamisesta mahdollisimman helposti lähestyttävää ja vaivatonta. Esimerkki Kirkkonummella toteutetusta työpajasta, jossa tutustuimme eläinten varoitusväritykseen ja lähestyimme varoitus/huijausväriteemaa myös oman taiteellisen työskentelyn keinoin: https://www.instagram.com/p/Bu_F7ArFosp/.
(204) FREE ADVENTURE PLAYGROUND -TOIMINTA

Heikki Ojala
Suomen Setlementtiliitto ry.
Lapsi- ja nuorisotyön aluepäällikkö, yhteisöpedagogi

Tätä työmuotoa on käytetty Suomessa vähän, maailmalla tämä on kasvava ilmiö. Kyseessä on uusi työkalu osaksi suomalaista kasvatus- ja varhaiskasvatustyötä. Tämän työpajan myötä osallistujat pääsevät itse osalliseksi leikkiin. Kaupunkiympäristöt ja lähiöt tarjoavat lapsille ja nuorille rajallisesti vapaita toimintaympäristöjä, joissa he voivat toteuttaa vapaata, lapsista itsestään lähtevää, virikkeellistä leikkitoimintaa. Free Adventure Playground tarjoaa lapsille ja nuorille motorisesti kehittävää, sekä yhteisöllistä ja vuorovaikutuksellista toimintaa, joka vahvistaa yksilöiden luovuutta, sisäistä yrittäjyyttä ja yhteisöllisiä taitoja.
Se mikä meistä aikuisista on kaunista ei ole sitä aina lapsista.
Ohjaammeko liikaa lasten toimintaa? Annammeko tilaa lasten vapaalle toiminnalle ja leikille? Miten ja mitä lapsi oppii vapaan leikin myötä? Tätä työmuotoa on pilotoitu Setlementtiliikkeessä ja siitä saadut tulokset ovat kannustavia. Lisää aiheesta: http://www.freerangeplayground.org/about/
https://www.youtube.com/watch?v=VIscdRUyuXo
(205) KESTÄVÄÄ DRAAMAA

Niina Heikkilä
draamakasvattaja

Työpajassa saat kolmen tunnin aikana tiiviin ja laadukkaan paketin draamakasvatuksen käyttämisestä kestävän kehityksen opetuksessa. Saat perusteet draaman eri työtavoista ja opit käyttämään niitä luovasti opetuksessa. Kokeilemme eri työtapoja toiminnallisesti. Työtapa sopii eri-ikäisten lasten ja nuorten opettajille/ohjaajille/kasvattajille.

Niina Heikkilällä on aina ollut luonto ja draama lähellä sydäntä. Hän toimii kasvatus- ja ilmaisuaineiden lehtorina Turun kristillisellä opistolla. Hän opettaa siellä mm. luonto- ja ympäristökasvatusta lastenohjaajiksi ja koulunkäynninohjaajiksi opiskeleville ja pitää erilaisia lyhytkursseja draamakasvatuksesta. Hän vetää perheille suunnattuja metsämörriretkiä Turun Ladussa ja opiskelee luonto- ja eräoppaaksi. Opiskelujen aikaisia kokemuksia voi lukea https://luontoninnunrinkassa.blogspot.com/.
(206) ILMASTONMUUTOS MINUSSA -LUOVAN KIRJOITTAMISEN TYÖPAJA

Henna Laininen
Taideyliopiston Kuvataideakatemia
Kuvataiteilija-tutkija, luovan kirjoittamisen opettaja

Miten voin tukea ympäristötunteiden käsittelyä ryhmässä luovan kirjoittamisen harjoitusten avulla? Työpajassa keskustelemme ilmastonmuutokseen liittyvistä tunteista, kokeilemme inspiroivia kirjoitusharjoituksia ulkona luonnossa sekä kuulemme lukuvinkkejä ympäristötunteisiin liittyvästä tieto- ja kaunokirjallisuudesta. Ota työpajaan mukaan kirjoitusvälineet ja ulkona kirjoittamiseen sopivat varusteet (istuinalusta, riittävästi lämpimiä vaatteita). Sään salliessa työpaja pidetään ulkona.

Työpaja on osa kuvataiteilija-tutkija Henna Lainisen väitöstyötä Taideyliopiston Kuvataideakatemiaan. Laininen tutkii, miten kestävän elämäntavan opettelua voi tukea luovan kirjoittamisen menetelmin. Laininen kokoaa pitämiensä työpajojen pohjalta Ilmastonmuutos minussa -verkko-opetusmateriaalin, joka antaa välineitä ilmastonmuutokseen liittyvien tunteiden käsittelyyn. Opetusmateriaali linkitetään Open ilmasto-oppaaseen sekä MAPPAan eli ympäristökasvatuksen materiaalipankkiin. Opetusmateriaali soveltuu yläkoulu- ja lukioikäisille sekä aikuisille. Osallistuessasi työpajaan voit halutessasi osallistua myös tutkimukseen.

Lisätietoja: www.hennalaininen.net”

(207) TOIMINNALLISTA ILMASTOKASVATUSTA

Virpi Jussila
Suomen Ympäristöopisto SYKLI
Projektipäällikkö

Vaikeastikin hahmottuvia ympäristöasioita, kuten ilmastonmuutos ja yksi sen ratkaisun avaimista eli kiertotalous, voidaan avata oppilaille innostavalla tavalla. Ulkona oppiminen osallistaa oppilaita näiden abstraktien aiheiden äärelle vauhdikkaiden pedagogisten pelien ja – leikkien, draaman ja musiikin kautta. Luodaan yhdessä hyvää tulevaisuutta ja perehdytään ilmastonmuutoksen taustoihin, omiin vaikuttamismahdollisuuksiin ja innostaviin menetelmiin. Miltä siis kuulostaisi kulutuskäyttäytymiseemme pureutuva kiertotalous Kimble, kasvihuonehippa tai ilmastonmuutoksen monialaisuutta avaava draama ja nuoret positiiviseen viestintään osallistava räp?
(208) KIRJASTO KESTÄVÄN KEHITYKSEN JA TULEVAISUUSLUKUTAIDON OPETUKSEN TUKENA

Ulla Pötsönen
FM, kouluttaja

Yleisten kirjastojen palvelujen ja materiaalien esittelyä ja vinkkausta kestävän kehityksen ja tulevaisuuslukutaidon opetukseen. Lukutaitojen kehitystä (informaatio-, tulevaisuus-) ja keke-teemoja yhdistävien menetelmien kokeilua. Työpajassa tutustutaan kestävään kehitykseen liittyvään kirja- ja muuhun aineistoon, kokeillaan yhdessä esim. kirjamaistiaisia, vihreää tiedonhakua, tulevaisuuspelejä ym. lukemisen, informaatio- ja tulevaisuuslukutaidon edistämisen menetelmiä. Mietitään koulun ja kirjaston yhteistyön rajapintoja ja uusia avauksia. Tutustutaan kriittisen lukutaidon ja informaatio- tai lukutaidon kansainvälisiin materiaaleihin sekä tulevaisuustyökaluihin.
(209) KOMPASSI-TYÖPAJA: PIENI PYSÄHDYS POLULLASI

Anna Heikkinen
eräopas, yhteisöpedagogi, kirjallisuusterapiaohjaaja, sanataidekasvattaja, Puuhengitysohjaaja, eläinavusteinen valmentaja, lasten- ja nuorten mindfulness-ohjaaja

Kasvattaja Sydämellisesti tervetuloa pitämään hyvää huolta Sinusta.
Kirjoitetaan kannonnokassa ja viipyillään metsämetaforissa.
Hyvinvointia ja elpymistä oman suuntiman tarkistamisesta.
Työpaja sopii kaikille, osallistumiseen ei tarvitse olla kirjoittamisen harrastaja.
(210) KUTSIEN KANSA JA AJANUHRAAMISEN PERINNE

Elsa Hulkkonen
keraamikko, opettaja

Rakennetaan savimaja pajusta, kuivasta heinästä ja savesta ja nautitaan siitä yhdessä. Pohditaan draamakasvatuksen menetelmin ajanuhraamisen käsitettä alkaen kuvitteellisesta Kutsien kansasta päätyen omien elämän arvojen pohdintaan.
(211) LEVÄPERÄISTÄ KEMIAA

Marianne Saviaho
Harakan luontokeskus/Helsingin kaupunki
Ympäristökasvattaja

Työpajassa yhdistyvät monialainen opetus, toiminnallinen oppiminen sekä osallistava ympäristökasvatus. Työpajaan osallistuva opettaja saa pedagogista sisältötietoa luonnon monimuotoisuuden tilasta, kehityksestä ja suojelusta sekä testattuja työkaluja monialaisen ja toiminnallisen ympäristöopetuksen toteuttamiseen. Ensin paneudutaan luonnon monimuotoisuuden käsitteeseen ja harjoitellaan sen havainnointia toiminnallisesti. Sitten edetään kohti luonnon monimuotoisuuden suojelua, jolloin keskiössä ovat osallisuus ja vaikuttaminen.
(212) ME AARTEENVARTIJAT – LUONNON MONIMUOTOISUUS OPETUKSESSA

Sinikka Kunttu
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Toiminnanjohtaja

Yhteistyössä: WWF Suomi

Työpajassa yhdistyvät monialainen opetus, toiminnallinen oppiminen sekä osallistava ympäristökasvatus. Työpajaan osallistuva opettaja saa pedagogista sisältötietoa luonnon monimuotoisuuden tilasta, kehityksestä ja suojelusta sekä testattuja työkaluja monialaisen ja toiminnallisen ympäristöopetuksen toteuttamiseen. Ensin paneudutaan luonnon monimuotoisuuden käsitteeseen ja harjoitellaan sen havainnointia toiminnallisesti. Sitten edetään kohti luonnon monimuotoisuuden suojelua, jolloin keskiössä ovat osallisuus ja vaikuttaminen.
(213) LUONNONYRTTIEN MONIPUOLINEN KÄYTTÖ

Anni Inkeri Korhonen
Majatalo Puukarin Pysäkki
Yrittäjä, kantelisti, emäntä, chef

Opetellaan muutama perus luonnonyrtti, jolla pystyy tekemään itsehoitoa ja ruokaa.
(214) MAISEMAN TUNTU MINUSSA

Riikka Viinikanoja
Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu ry
Kuvataiteilija ja sanataideohjaaja

Työpajassa havainnoidaan ympäristöä ja hahmotetaan omaa luontosuhdetta kuva- ja sanataiteen avulla. Hakeudutaan mieleiseen luontokohtaan, jossa kirjoitetaan ja maalataan havaintoja. Teksti ja maalaus yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Työpajan jälkeen voidaan pohtia muutosta näkemisessä. Näemmekö maiseman eri tavalla, kun pysähdymme aistimaan sitä ja muunnamme kokemamme taiteeksi?
Varaudu suojakankaalla tai vaatteilla, jotka voivat sotkeentua.

(215) MAJAA RAKENTAMAAN

Mervi Eskelinen
Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu ry
Arkkitehtuuri- ja ympäristökasvattaja

Tässä työpajassa perehdytään majojen rakentamiseen ja rakennetaan maja.
(216) METSÄKYLPY

Saija Taivalmäki
JoogaTaival Opettaja, erä- ja luonto-opas, luonto- ja metsäterapeutti (nature and forest therapy guide/ANFT)

Metsäkylpy eli shinrin yoku on hidastamaan kutsuva kävely luonnon rauhaan. Metsäkylpy avaa aistit kokemaan luontoa ja olemaan osa sitä uudella ja virkistävällä tavalla. Shinrin yoku eli metsäkylpy johdattaa pysähtymään, katselemaan ja kuuntelemaan luontoa ympärillämme. 3 tunnin mittaisen rauhallisen kävelyn aikana opas esittää erilaisia lempeitä vapaaehtoisuuteen perustuvia ´harjoituksia´, jotka ovat kutsuja avaamaan aisteja – kuulemaan, näkemään, haistamaan ja tuntemaan luontoa. Metsäkylvyn aikana on lupa olla rennosti ja kokea luonto ja itsensä juuri sellaisena kuin ne ovat. Usein kävelylle osallistujat kokevat rentoutuvansa ja kokevat luonnon uudella luontoyhteyttä syventävällä tavalla. Leikkimielisyys ja luovuuskin saattavat herätä kävelyn aikana.

Menetelmä on Kalifornialaisen Associasion of Nature and Therapy Guides -järjestön kehittämä, ja kävelyn kulkujärjestys ja sen aikana toteutettavat harjoitukset ovat tarkoin valittuja. Metsäkylpy ei ole terapiaa, vaan siinä opas ”avaa ovia” luonnon ja metsän terapeuttisten vaikutusten äärelle. Metsäkylvyn juuret ovat Japanissa 1980-luvulla kehitetyssä Shinrin Yokussa eli metsäkylvyssä, jolla on todettu olevan monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia tutkitaan jatkuvasti niin Suomessa kuin ympäri maailmaa, ja paljon positiivista näyttöä on saatu.
(217) METSÄSUHDEKÄVELY – MONTA SUHDETTA METSÄÄN

Sirpa Kärkkäinen
Suomen Metsäyhdistys
Asiantuntija, nuorisoviestintä

Tuntuuko sinusta, että haluaisit oppia ymmärtämään toisella tavalla asioista ajattelevia tai kiinnostaako, mitä muut, jotka selvästikin ovat eri mieltä asioista, tuntevat ja ajattelevat metsässä ja metsistä. Lähde rohkeasti retkelle, jossa käydään kauniilla, rumilla, yksitoikkoisilla, moninaisilla kohteilla.

Meillä kaikilla on eri tilanteissa erilaisia metsäsuhteita. Ne on hyvä tunnistaa ja osata viestiä tarvittaessa toisillekin. Metsäsuhdeajattelu ei tavoittele yksimielisyyttä, eikä kyse ole oikeassa tai väärässä olemisesta. Metsäsuhteet ovat jo lähtökohtaisesti moninaisia ja uuden luomisessa erilaiset näkökulmat ovat tärkeitä.

Myös kasvattajan on hyvä oppia hahmottamaan yksilön metsäsuhteen syntyä, ymmärtää siihen liittyviä erilaisia arvoja, niin itsensä kuin oppijoidenkin osalta. Työpajassa pohditaan, miten monin eri tavoin metsät vaikuttavat meidän hyvinvointiimme ja millaisia erilaisia suhtautumistapoja metsiin on. Työpajassa tavataan keskustelujen merkeissä monia eri asiantuntijoita ja vieraillaan erilaisilla kohteilla.
(218) OSALLISTAVA TEATTERI JA DRAAMA YMPÄRISTÖKASVATUKSESSA

Elsa Lankinen
Vaara esittävän taiteen kollektiivi
Teatteri-ilmaisun ohjaaja, luonnontuotealan neuvoja

Draamalliset menetelmät, tarinat, kehollisuus, luovuus ja luonnon kokonaisvaltainen tutkiminen ympäristökasvatuksessa nuorten kanssa. Työpajan pohjana toimii Vaara esittävän taiteen kollektiivin lapsille ja nuorille Kainuussa toteuttamat ympäristöaiheiset esitys ja työpaja kokonaisuudet. “Kun astuu kohti luontoa se tulee lähelle, alkaa kertoa tarinoita.”
#REF!
(220) TYÖHYVINVOINTI JA TUNTEET

Kaisa Pietilä
Outward Bound Finland ry & Suomen Nuorisokeskusyhdistys ry
Kouluttajapsykoterapeutti- ja työnohjaaja

Tunteet auttavat keskittymään tärkeään, pitämään huolta omista rajoista ja kohtaamaan työkaverit ja asiakkaat aidosti. Samalla tunteet voivat myös viedä sivupoluille, saada meidät tekemään liikaa ja aiheuttavat konflikteja.
(221) VAHVISTAVIA KOKEMUKSIA JA PIENIÄ SEIKKAILUJA. KOKEMUKSET KÄSITTEINÄ JA ELETTYINÄ, TUETTUINA JA ARVIOITUINA

Arto Tiihonen
Outward Bound Finland ry
Kokemusvalmentaja/filosofian tohtori, liikuntatieteiden lisensiaatti

Työpajassa osallistujat tekevät seikkailukasvatuksellisen tehtäväradan, joka perustuu työpajan alussa opetettaviin kokemuksellisuuksiin. Jokainen ryhmä suunnittelee yhden rastin ohjauksen ja testaa sen käytännössä. Jokainen ryhmä kiertää koko tehtäväradan ja lopuksi pohditaan ja arvioidaan sitä, miten tällaista kokemuksellisen oppimisen käsitteistöä ja sovellusta voi käyttää eri ryhmien kanssa. Tavoitteena on oppia tekemään seikkailukasvatuksesta helposti toteutettavaa ilman erityisiä olosuhteita, välineitä tai valmistautumista. Tärkeää on myös oppia vaikuttamaan osallistujiin heidän kokemuksiaan arvioimalla ja vahvistamalla. Työpaja perustuu mm. Outward Bound Finlandin Kohti kokonaisvaltaista oppimista –koulutuksessa, eri kursseilla ja seminaareissa pidettyihin työpajoihin. Työpaja soveltuu niin opettajille, nuoriso- tai liikunnanohjaajille, sosionomeille jne., jotka haluavat oppia suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan kokemuspohjaisia seikkailukasvatussessioita, joita voi järjestää melkein missä vain.
(222) YMPÄRISTÖAHDISTUKSESTA AKTIIVISEEN MAAILMANKANSALAISUUTEEN -TOIMINTAMALLIIN TUTUSTUMINEN

Pinja Sipari
Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry
Ympäristökasvatuksen asiantuntija

Biologian ja maantieteen opettajien liiton hankkeessa luodaan toimintamalli, jossa nuorten kanssa käsitellään ensin kestävän kehityksen kysymyksiin liittyviä tunteita. Tunnetyöskentelyn kautta motivoidutaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, johon mallin kautta tutustutaan. Lopuksi päästään suunnittelemaan käytännön vaikuttamisprojektin nuorten valitseman aihepiirin ympärille. Malli julkaistaan syksyllä 2020. Tässä työpajassa pääset tutustumaan malliin ja osallistumaan sen harjoituksiin, sekä kommentoimaan mallia vielä ennen sen julkaisua.
#REF!
(224) KIVISPIRAALEJA HISTORIASSA

Milla Tuormaa
Kiertävä luontokoulu Naakka
Ympäristökasvattaja

Ympäristömuutosten käsittely auttaa ymmärtämään ihmisen vaikutuksia ja niiden vahvuuksia luonnossa. Se ohjaa myös tunteiden käsittelyyn. Kuljemme kertomuksien siivittäminä Piellisen historiassa. Teemme ympäristönmuutokseen sukeltavia harjoituksia, joita voi soveltaa historian ja luonnon muutoksien ymmärtämiseen ja havainnollistamiseen luonnossa. Käytämme draamaa, kerrontaa ja taideharjoituksia. Lisäksi jaamme ideoita aiheeseen liittyen. Työpaja on suunnattu erityisesti opettajille, mutta kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.
(225) LÄHIYMPÄRISTÖN AARTEITA

Jaana Hiltunen
Arkkitehtuuri- Ja ympäristökulttuurikoulu Lastu ry
Arkkitehtuuri- ja ympäristökasvattaja

Lähiympäristön aarteitä työpajassa lähdetään havainnoimaan ja tutkimaan lähiympäristöä ja etsimään sieltä aarteita, roskia ja luonnonmateriaaleja. Aarteet kerätään mukaan ja kerätyistä aarteista kootaan alustalle kartta lähiympäristöstä.
(226) YMPÄRÖIVÄ LUONTO OPS:N LAAJA-ALAISIIN TAITOIHIN OPASTAMASSA. OLIPA KERRAN…

Laila Finska-Linna
Raahen kaupunki, opetustoimi
Luokanopettaja, ammattivalmentaja (VAT), psyykkinen valmentaja, LpNp-kouluttaja

Mennään metsään, veden äärelle tai minne tahansa ympäröivään luontoon. Rakennetaan sinne heimolle koti, joka kulkee läpi aikakausien oppien naapuriheimoilta jättäen elonjälkensä jälkipolville elon mahdollistavaksi. Osallistujan kokemus- ja työtausta valjastetaan mielikuvituksen voimalla. Pyritään tutustumaan OPS:n laaja-alaisiin taitoihin itse kokemalla ja tekemällä luonnossa, jossa on mahdollista unohtaa opettajuus ja tulla oppijaksi.
(227) MEDIATING OUTDOOR EXPERIENCES

Dag S Roland
Institute of Film and Animation at Volda University College in Norway
screenwriter, documentary filmmaker

A three hour workshop where the participants work in groups to create short videos exploring their own relationship to nature. Participants will use available media production tools such as their own smart phones and/or tablets with free software.
(228) TOIVON RETKIKUNTA

Silja Sarkkinen
Suomen ympäristöopisto SYKLI
kouluttaja

Kolmituntisen draamatyöskentelyn tavoitteena on käsitellä ilmastonmuutoksen aiheuttamia tunteita ja tavoitella aktiivisen toivon tilaa. Samalla saadaan myös makupala draamatyöskentelystä. Lähtökohtana prosessidraamassa on tarina Toivosta, joka on väsynyt taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Häntä kuitenkin tarvitaan, joten vanha ystävä kokoaa Toivon retkikunnan noutamaan Toivon / toivon takaisin.
(229) MUSAKÄSI – MUSISOINTIA JA LUOVUUTTA LUONNOSSA

Tuuli & Meri Wallenius
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Seinäjoki

Yhteismusisointia, laulua, kehonrytmiikkaa, metsäsoittimia tai laululeikkejä luonnossa
(302) KEKE-KASVATUKSEN ESTEET JA KÄYTÄNNÖN RATKAISUT KOULUISSA



Fasilitaattorit: Niina Mykrä, LYKE-verkosto & ilmoitetaan myöhemmin, FEE Suomi

Miksi kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä kestävän kehityksen kasvatusta on kouluissa monesti niin vaikeaa toteuttaa? Mikä toimisi apuna koulun toimintakulttuurin muutokseen niin, että kestävän kehityksen kasvatukseen löydettäisiin sekä yhteistä tahtoa, aikaa että resursseja?
(303) LUONTO JA TAIDE OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ

Fasilitaattori: ilmoitetaan myöhemmin, LUODE-hanke


(304) MITÄ TAPAHTUU VEDEN VALTAKUNNASSA?


Fasilitaattori: ilmoitetaan myöhemmin, Freshabit LIFE-hanke

Miten koulu voi seurata vesistökunnostushanketta? Kansalaishavainnointi? Mitä minä voin tehdä vesien kunnostamiseksi? Hyvinvointia luonnonvesistä?
(305) MUUTOKSEEN TARVITAAN JOHDON TUKI

Fasilitaattori: Tanja Tuulinen

Miten kunta ja koulu tukevat kestävän kehityksen kasvatuksen toimintamallien käyttöönottoa? Mikä on kasvatuksen rooli yhteiskunnassa ilmastonmuutoksen torjunnassa? Millaista tukea kasvattajat tarvitsevat?
(306) YHTEISÖLLISTÄ, ELÄMYKSELLISTÄ OPPIMISTA NUORISOTYÖN JA KOULUN YHTEISTYÖNÄ

Fasilitaattori: Tero Lämsä, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Pyöreän pöydän tavoitteena on rohkaista kouluja tekemään yhteistyötä nuorisotyön sekä nuoriso- ja liikunta-alan järjestöjen kanssa koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen ja yhteisöllisen oppimisen kehittämisessä, auttaa vahvistamaan opettajien ja oppilaiden luontosuhdetta sekä rohkaista autenttisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen.
(308) REFLEKTOINTI- JA RYHMÄYTYSHARJOITTEIDEN IDEARIIHI


Fasilitaattori: Karoliina Valontaival, Helsingin kaupunki, nuorisopalvelut, ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikkö


Tuntuuko ohjaajan työkalupakkisi tunkkaiselta ja tylsältä? Tai pursuaako se ideoita, joita haluat jakaa? Kaipaatko ihan tuoreita ideoita tai tuttuja harjoitteita uudella twistillä? Tule reflektio- ja ryhmäytysharjoitteiden ajatustenvaihtotoriin, jossa osallistujat pääsevät fasilitoidusti jakamaan ammattitaitoaan, kokemuksiaan ja kehittelemään yhdessä jotain täysin uutta. Reflektointi- ja ryhmäytysharjoitteet ovat hyvin tärkeä osa työkalupakkia paitsi seikkailukasvattajille myös kaikille ryhmien parissa työskenteleville. Muutos vaatii rohkeutta niin yksilöiltä kuin ryhmältäkin. Pitää uskaltautua mukavuusalueen ulkopuolelle, oppia uutta ja nähdä asioita uusin silmin. Kaikki tämä edellyttää hyvää ryhmäytymistä (eli yhteistyötaitoja ja luottamusta ryhmässä) sekä taitavaa reflektointiprosessia, jossa yhteisessä prosessissa opitut ja tärkeäksi koetut asiat jäsentyvät osallistujille. Pyöreässä pöydässä hiomme näitä muutosagentin taitojamme ja saamme kaikki uusia ryhmäytys- ja reflektointityökaluja.
(309) TUTKIJAT ULOS!

Fasilitaattorit: Maarit Marttila, Raija Erkkilä, Anita Saaranen-Kauppinen

Pyöreän pöydän äärelle toivotaan ympäristö- ja seikkailukasvatuksellisesta tutkimuksesta kiinnostuneita tutkijoita ja opinnäytetöiden tekijöitä tai sellaisiksi aikovia. Pöydän toteutustapa on työpajamuotoinen. Keskusteltavina ja työstettävinä voivat olla tutkimusideat ja -suunnitelmat, meneillään olevat prosessit ja projektit, tai tutkimukselliset havainnot, löydökset ja tulokset. Tutkimusaiheet voivat kiinnittyä esimerkiksi luonto-oppimisympäristöihin ja luontoon liittyviin oppimiskokemuksiin, ulkona oppimiseen, luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin, kestävyyskasvatukseen sekä muutoin elämys- ja seikkailupedagogisiin ja ympäristökasvatuksen teemoihin. Keskustelua nivovana punaisena lankana voidaan nähdä päivien pääteeman mukaisesti muutos: tutkimus on avain muutokseen ja voima muutoksen aikaansaamiseen.
(310) TUTKIVA OPPIMINEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUKSESSA

Fasilitaattori: Riikka Paloniemi, Suomen ympäristökeskus, Ryhmäpäällikkö



Tahdomme ymmärtää tutkivan oppimisen mahdollisuuksia edistää kestävää liikkumista, ruokailua ja luonnossa olemista sekä löytää uusia ideoita, kuinka kehittää ja vahvistaa tutkimuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen yhteistyötä (tutkiva oppiminen kansalaistieteen ytimessä). Pyöreässä pöydässä keskustellaan koulujen ja tutkimuksen yhtymäkohdista sekä käytännön keinoista, jotka mahdollistavat tutkimuksen mielekkäänä osana oppimista. Tavoitteena on, että tutkimus ja tutkiva ote tukevat oppimista ja kestävään elämäntapaan kasvamista läpäisevästi eri oppiaineissa ja oppimiskokonaisuuksissa. Haluamme pohtia, mitä tämä käytännössä tarkoittaa kouluissa ja nuorisojärjestöissä, miten tutkiva oppiminen ja tutkimusyhteistyö erilaisissa oppimisympäristöissä voidaan nivoa sulavasti opetussuunnitelmiin, ja mitä tutkimusyhteistyö vaatii tutkijoilta, kasvattajilta, lapsilta ja nuorilta. Lisäksi pyöreässä pöydässä keskustellaan poluista ja malleista, joita tutkivan oppimisen ja tutkimusyhteistyön toteuttamiseen on jo kehitetty esimerkiksi SYKEn hankkeissa. SYKEn ohjelmissa etsitään polkuja ja keinoja, jotka edistävät kestävämmän yhteiskunnan rakentamista yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Ohjelmissa keskitytään tutkivaan oppimiseen, jota opetussuunnitelmat painottavat. Lapset ja nuoret voivat toimia tutkimuskumppaneina luonnon, sen ilmiöiden ja muutosten tutkimuksessa esimerkiksi erilaisten apuvälineiden avulla, joita Suomen ympäristökeskus SYKE on kehittänyt. He voivat myös osallistua aktiivisina toimijoina koulun toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämiseen kestävämpään suuntaan yhdessä koulun henkilökunnan, tutkijoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Oppilaat voivat tutkia koulun käytäntöjä ja muutosten vaikuttavuutta monista eri näkökulmista samalla oppien ja kehittäen taitojaan tutkia, ajatella, osallistua ja vaikuttaa. Yhdessä toimimalla voidaan saada aikaan isoja ja kestäviä muutoksia. SYKEn ohjelmissa pohditaan erilaisia keinoja toteuttaa tutkivaa oppimista niin, että se tukee näitä muutoksia sekä oppilaiden kasvamista kestävään elämäntapaan.
(312) MUUTOKSEN SUUNTAAMINEN TEHDÄÄN YHDESSÄ


Fasilitaattori: Piritta Marttila, Metsähallitus, oppimisinnoittaja

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet on integroitu osaksi Metsähallituksen toimintaa. Mitä kuuluu ihmisten, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävään toimintaan?
(314) SÄÄNNÖLLINEN ULKO-OPETUS TYÖVÄLINEENÄ KOULUMAAILMASSA

Fasililaattorit: Sanna Jahkola & Ulla Myllyniemi sekä muita ulko-opeja

Mitä tarvitaan jatkuvan ulko-opetuksen motivaation ylläpitoon? Kuinka tukea kasvattajia käyttämään ulko-opetusta aktiivisesti yhtenä työtapanaan? Kuinka muuttaa koulukulttuuriamme liikkuvammaksi ja toiminnallisemmaksi? Samalla löydämme keinoja tukea koulujen kestävän kehityksen työtä mm. lasten luontosuhteen vahvistamisen ja toimintaan osallistamisen kautta.
(315) MINDSCAPE + LANDSCAPE = LEARNSCAPE


Fasilitator: Anders Szczepanski



Learning about landscape and biodiversity for sustainability through outdoor education – two sides on the same coin”. How to connect and integrate these perspectives in education and learning for sustainability in practice? Reflect – Rethink and Reform. Go out teach and learn on scientific basis and proven experience, what is the change – similarities and differences if we compare outdoor education with the traditional classroom context in teaching and learning.
(401) ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKASVATUSVERKOSTOJEN TAPAAMINEN. JOS MUITA VERKOSTOJA EI TULE, EHDOTAN MUIKKU-VERKON TAPAAMISTA OMAKSI OHJELMANUMEROKSEEN. JOS VERKOSTOTAPAAMISIA ON ENEMMÄN, VOI MIETTIÄ YHTEISTÄ VERKOSTO-OHJELMAA.

Yhteyshenkilö: Mari Wikholm, Kuopion luonnontieteellinen museo


(402) ITÄ-SUOMEN SEIKKAILUKASVATUSVERKOSTON KOKOONTUMINEN

Yhteyshenkilö: Lauri Kuhmonen, Itä-Suomen Seikkailukasvatusverkoston aluekoordinaattori

Työpajan tarkoituksena on koota yhteen Itä-Suomen Seikkailukasvatusverkoston toimijat sekö organisoitua ja järjestäytyä Itä-Suomen alueverkoston toiminnan kehittämiseksi.
(403) ILTAOHJELMA: 5RYTMIÄ® -LUOVAN TANSSIN TUOKIO

Karoliina Valontaival, Dancing From Within, 5Rytmiä® -luovan tanssin opettaja, yrittäjä, ympäristökasvattaja


Suhde omaan kehoon on keskeisessä roolissa niin itsetuntemuksessa, hyvinvoinnissa kuin vuorovaikutuksessakin ja nämä sitten taas antavat pohjaa ryhmänohjaus- ja ryhmässä toimimisen taidoille. Ryhmän ohjaajana oma persoona ja oma keho ovat tärkeitä työkaluja, joita pitää yhtä lailla harjoittaa ja hoitaa kuin mitä tahansa muitakin työkaluja. Ryhmiä ohjatessa tarvitaan luovuutta, heittäytymiskykyä, improvisaatiokykyä, itseluottamusta sekä kykyä pysyä juurevasti omassa itsessään haasteiden keskellä. Läsnäolon taidot ovat elintärkeitä niin omaa itseään kuin muita ihmisiä kohdatessa: läsnäolon taidot ovat nekin kuin lihas, joka tarvitsee säännöllistä jumppaamista. Näitä kaikkia em. taitoja voi oppia vain kokemalla ja tekemällä – ja tähän tanssi on luova, suora, voimaannuttava ja iloa tuottava menetelmä. Sivutuotteena saa mukavasti hikeä pintaan, veren kiertämään, happea aivoille ja endorfiineista hyvän olon. Iltaohjelman idea olisi siis samaan aikaan tarjota rentoa, hauskaa, luovaa yhteistä tekemistä, jossa saa aivot narikkaan ja pääsee vapautumaan intensiivisen työpajapäivän jälkeen; ja samaan aikaan pääsee harjoittamaan kaikkia näitä oleellisia edellämainittuja taitoja, ihan huomaamattaan. 5Rytmiä on kokonaisvaltainen, yhteisöllinen, eheyttävä ja energisoiva luovan liikkeen menetelmä. Iltaohjelma/työpaja ei missään nimessä ole koulutus kyseiseen menetelmään tai pätevöitä käyttämään menetelmää tai mitään sen osia omassa työssään. Työpaja/iltaohjelma on osallistujien omaa kokemusta ja omaa kehosuhdetta varten. Iltaohjelma on hyvin matalan kynnyksen luovan tanssin “matka”, joka ei edellytä minkäänlaista aiempaa kokemusta, tanssitaustaa, rytmitajua tai huippukuntoa. Koreografiaa ei ole, vaan liike kumpuaa jokaisen omasta ainutlaatuisesta ilmaisusta. Tätä ilmaisua tukee tietty rakenne: tutkimme liikkeen vapautta tiettyjen liikelaatujen eli “rytmien” kautta. Strukturoitu vapaus mahdollistaa uudenlaiset liikkeet, uudet ulottuvuudet ja antaa suuntaa keholliselle mielikuvitukselle. Ks. myös nettisivuni: https://www.valontaival.com
(405) ELOKUVANÄYTÖS: ARVOKAS METSÄMME

Jarkko Lehtopelto, Marjatta ja Eino Kollin säätiö / Alaska Markkinointi Oy, toimitusjohtaja

Arvokas metsämme -dokumenttielokuva on puheenvuoro metsien arvostuksen ja korkeamman jalostusasteen puolesta. Elokuva esittelee useita tulevaisuuteen kurkottavia innovaatioita, ajatuksia ja ihmisiä niiden takana. Lisäksi elokuva monipuolistaa kuvaa siitä miten tärkeitä metsät Suomelle ovat ja miten erilaisia arvostuksia niihin liittyy. Kesto noin 80 minuuttia. Elokuvan on ohjannut palkittu ja luontodokumenteistaan tunnettu Petteri Saario. Elokuvan on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö, joka tukee metsäalan kehitystä.
(406) HAAKSIRIKKO-SAARI

Kati Lappalainen, Riveria Niittylahti,
ammatillinen ohjaaja


Ohjelmamme on “haaksirikkosaari”, joka sisältää pääasiassa vesistötoimintaa. Ryhmässä yhteistyöllistä toimintaa on mm. melontaa (kajakit/inkkarit/lautat), kuivapuvut ja mahdollista köysitoimintaa. Tarkoituksena ei ole vain yhden pajan järjestäminen, vaan enemmänkin mennään non stoppina.

Riverialeiri pystytetään rannalle joka on tapahtuman läpi kulkeva leiri, johon kuuluu 2 puolijoukkuetelttaa ja yksi kota. Leirissä voi yöpyä kaikki ketkä haluavat ja mahtuvat. Kodan sisällä on kotakeittiö, jossa voi itse tehdä nuotioruokaa, ja jossa osana ohjelmaa on valmistettu nuotioruokailu.

(407) HYVINVOINTIA METSÄSTÄ KOHTAVAARAN LUONTO- JA HISTORIAPOLULLA

Kyllikki Tiensuu, Nurmeksen evankelisen opiston ystävät ry, talkoolainen, teol.tri, dos.


Kohtavaaran luonto- ja historiapolun kiertäminen.
(408) INFRA JA LOGISTIIKKA ULKONA JÄRJESTETTÄVÄÄN TAPAHTUMAAN

Henni Turkia, Suomen Partiolaiset ry, Kasvatuskoordinaattori



Partiolaisten erityisosaamiseen kuuluu infran ja logistiikan organisoiminen suuriinkin luonnossa järjestettäviin tapahtumiin. Partiolaiset esittelevät erilaisia ulkotapahtumien, retkien ja leirien järjestelyihin liittyviä käytännön toimia. Partiolaiset järjestävät työpajan, jossa ryhmä nuoria vetää katsojia osallistavia näytöksiä. Näytösten tarkempi luonne selviää myöhemmin, mutta suunnitelmissa on esitellä ulkona luonnossa toteutettavien retkien, leirien ja suurtapahtumien organisoimiseen tarvittavia toimia. Näihin kuuluu esimerkiksi laavujen rakentaminen, nuotiokahvien keittäminen sekä erilaisten ruokailuun ym. liittyvien linjastojen organisoiminen.

(409) RASTIPOLKUJEN MONET MAHDOLLISUUDET

Sanna Keinänen, fysioterapeutti

Kansallisten suositusten istumisen vähentämiseksi esipuheessa sanotaan: “Organisaatioissamme on istumista suosiva toimintakulttuuri, jonka muuttaminen fyysisesti aktiivisemmaksi on suuri haaste.
Tarvitsemme asenteiden muutosta ja halua valita fyysisesti aktiivisempi vaihtoehto istumisen sijasta.” Rastipolut voivat olla yksi pisara muutosten meressä. Tämän ohjelman tarkoituksena on innostaa rastipolkujen käyttöön erilaisissa toimintaympäristöissä.” Rastipolun voisi suunnitella esimerkiksi erilaisille vanhempainryhmille. Aineenopettajille eri yhdistelmillä esimerkiksi kuvataide+kieli, tai biologia+kieli. Ammattiopinnoissa samoin. Itsenäistyville nuorille esimerkiksi kodinhoitoon liittyvä rastipolku.

(410) MINUN ILMASTOTAITONI -NUOTIOPIIRI

Henna Laininen, Taideyliopiston Kuvataideakatemia, kuvataiteilija-tutkija, luovan kirjoittamisen opettaja


Tule kertomaan kokemuksiasi siitä, minkälaisia ilmastotaitoja ja kestävän elämäntavan valmiuksia kouluissa pitäisi opettaa! Nuotiopiirissä Minun ilmastotaitoni -radiodokumenttisarjan tekijät kertovat tekeillä olevan sarjan syntyprosessista ja haastattelevat nuotipiirin osallistujia koulujen taito-opetuksesta sarjaa varten. Minun ilmastotaitoni on syksyllä 2020 ilmestyvä radiodokumenttisarja, jossa opetellaan ilmastotaitoja sekä keskustellaan kestävän elämäntavan mahdollisuudesta. Sarjan ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastaa kuvataiteilija-tutkija Henna Laininen ja äänisuunnittelusta Eero Nieminen. Kuuntele tekijöiden edellinen yhteistyö, ilmastonmuutosaiheinen radioessee Sulamisvesissä Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-4553151″